Suomalaisen maatalouden päästöjen suitsiminen on mahdollista, tässä tärkeimmät keinot — lehmien rehulisäaine mukana listalla
Selvityksessä arvioitiin myös kasvipainotteisen ruokavalion vaikutusta päästöihin.
Kuva: Jaana KankaanpääMaatalouden kasvihuonepäästöjen vähentämiselle on asetettu Suomessa kunnianhimoisia tavoitteita.
Tavoitteisiin on mahdollista päästä, mutta se vaatii tehokkaita ohjaustoimenpiteitä, todetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportissa.
Erityisen merkittäviä ovat turvepeltoihin kohdistuvat toimet.
Tärkeimpiä tekoja ovat raportin mukaan turvemaan nurmiviljely sekä ruokohelven ja muiden kosteikkokasvien viljely turvemailla korotetulla pohjavedenpinnan tasolla.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) mukaiset toimenpiteet turvepeltojen nurmista ja kosteikkojen hoidosta ovat mukana raportissa.
Nautojen metaanipäästöjä voisi puolestaan vähentää 3-nitro-oksipropanolia (3-NOP) sisältävän rehulisäaineen avulla.
”Pötsin metaanintuottoa vähentävää lisäainetta voi antaa rehun joukossa vain EU-hyväksynnän mukaisille eläinryhmille, joita ovat tällä hetkellä lypsy- ja emolehmät sekä siemennetyt hiehot”, täsmentää erikoistutkija Auvo Sairanen Luken tiedotteessa.
Lisäksi kierrätyslannoitteiden osuutta voitaisiin kasvattaa.
Kierrätyslannoitevalmisteet voivat korvata osan mineraalilannoitteista, mikä vähentäisi lannoitteiden tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.
”Oletuksena on, että yhä suurempi osuus lannan ja maatalouden kasvibiomassojen energiasisällöstä otetaan talteen biokaasuna, ja jäljelle jäävästä mädätteestä valmistetaan kierrätyslannoitevalmisteita”, mainitsee johtava asiantuntija Sari Luostarinen Luken tiedotteessa.
Viime syksyn budjettiriihessä maataloussektorille jyvitettiin 0,4 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästövähennystavoitteet.
Politiikkaskenaarioon jo aiemmin sisällytettyjen toimenpiteiden sekä lisätoimenpiteiden avulla tavoitteet on mahdollista saavuttaa, kertoo selvitystä koordinoinut Luken tutkija Antti Miettinen.
Myös ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän maaliskuussa asettama tiukempi maataloussektorin vähennystavoite, 0,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, olisi Luken työryhmän mukaan saavutettavissa.
Toteutuminen kuitenkin riippuu ohjaustoimenpiteistä ja kannustimista.
Selvityksessä arvioitiin myös kasvipainotteisen ruokavalion vaikutusta päästöihin.
Laskelmassa lihankulutuksen oletettiin vähenevän kolmanneksella ja maitotuotteiden viidenneksellä 2020–2035 ja korvautuvan osin proteiinipitoisilla kasviksilla ja kalalla.
Kasvipainotteisuus vähentäisi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä raportin mukaan lisää, mutta vaikutukset näkyvät vasta useamman vuoden kuluttua kotimaisen tuotannon ja maankäytön sopeuduttua kysynnän muutokseen.
Se, muuttavatko suomalaiset ruokavaliotaan kasvispainotteisemmaksi, vaikuttaa merkittävästi kotieläintuotannon päästöihin ja mahdollistaa myös viljelysmaiden päästöjen vähentämisen, sanoo Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.
Viljelysmaiden päästöt ovat nykyisin noin 75 prosenttia maatalouden kokonaispäästöistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
