Suomen ilmastopäästöt vähenivät poikkeusvuonna – maatalouden päästöt ja kotitalouksien kulutus eivät ole vähentyneet: "Mitä enemmän ihmisillä on rahaa, sitä enemmän he kuluttavat"
"On huolehdittava siitä, että ilmastotoimet tehdään reilusti”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Suomen päästöt vähenivät viime vuonna päästökaupan piirissä reippaasti, noin 16 prosenttia. Sen sijaan sen ulkopuolella päästöt vähenivät vain 3 prosenttia. Kuva: Kari SalonenValtion ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen päästöt vähenivät koronapoikkeusvuonna noin 9 prosenttia, mutta hiilineutraalius vuonna 2035 edellyttää lisää ja nopeampia toimia myös pandemian jälkeen.
”Suunta on oikea, mutta uusia ilmastotoimia tarvitaan. Parhaillaan valmistellaan tärkeimpiä ilmastosuunnitelmiamme: vuoteen 2035 ulottuvaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa, ilmasto- ja energiastrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa. On huolehdittava siitä, että ilmastotoimet tehdään reilusti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo tiedotteessa.
Hiilineutraaliustavoitteen kannalta keskeistä on hiilinielujen oletettu määrä vuonna 2035, mikä määrittelee vaadittavien päästövähennysten suuruusluokan. Mikäli maankäyttösektorin nettonielun kooksi vuonna 2035 tavoitellaan 21 miljoonaa tonnia, tulee päästöjen pudota nykyisestä 48 miljoonasta tonnista 21 miljoonaan tonniin.
Tarvittavista 27 miljoonan tonnin päästövähennyksistä nykytoimien arvioidaan kattavan noin 16 miljoonaa tonnia, jolloin niin sanotuksi päästökuiluksi jää 11 miljoonaa tonnia.
Suomen päästöt vähenivät viime vuonna päästökaupan piirissä reippaasti, noin 16 prosenttia. Sen sijaan päästökaupan ulkopuolella päästöt vähenivät vain 3 prosenttia.
Päästökauppaan kuuluvat muun muassa sähköntuotannon päästöt, pääosa kaukolämmöntuotannosta, metallien valmistus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, rakennustuoteteollisuus ja lentoliikenne.
Päästökaupan ulkopuolella ovat esimerkiksi tieliikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen päästötPäästöjen vähenemiseen vaikuttivat muun muassa lämmin talvi, sähköntuotantorakenteen viimeaikaiset muutokset sekä liikenteen päästöjen väheneminen. Ilmaston kannalta merkittävää oli myös se, että maankäyttösektorin hiilinielu kasvoi, kun hakkuut vähenivät.
Kotitalouksien kulutuksesta aiheutuvat päästöt vähenivät Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan vuosina 2010–2015, mutta ovat pysyneet sen jälkeen jokseenkin samalla tasolla. Kulutuksen päästöihin sisältyvät tavaroiden ja palvelujen tuottamisesta kotimaassa syntyvien päästöjen lisäksi tuontituotteiden tuotantoketjujen päästöt ulkomailla.
Kulutusperäisten päästöjen laskennassa vähennetään vientituotteiden tuotantoketjujen päästöt.
Kulutuksen päästöt ovat kasvaneet kokonaisuudessaan 4 prosenttia vuodesta 2000. Keskeisin kasvua selittävä tekijä on ihmisten tulotaso: mitä enemmän ihmisillä on rahaa, sitä enemmän he yleensä kuluttavat. Kulutusmenojen kasvua ovat osittain kompensoineet aiempaa vähäpäästöisemmät tuotteet ja palvelut.
Kotimaan liikenteen päästöt laskivat vuonna 2020 edellisvuodesta 6 prosenttia. Erityisesti koronapandemia vaikutti liikenteen päästöjen laskuun, kun ajetut kilometrit vähenivät.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on, että liikenteen päästöt puolittuvat vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Liikenteen päästöt vähenevät liian hitaasti tavoitteisiin nähden: nykytoimilla päästään arviolta 7,9 miljoonan tonnin päästöihin, mutta päästöjen tulisi laskea 6,3 miljoonaan tonniin. Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta tavoitteen saavuttamiseksi.
Maatalouden päästöt olivat vuonna 2020 pikaennakkotietojen mukaan edellisvuoden tasolla. Nykyisillä, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman mukaisilla toimilla päästöjen odotetaan kääntyvän maataloussektorilla hienoiseen laskuun.
Rakennusten erillislämmityksen päästöt ovat olleet viime vuosina laskussa öljylämmityksen vähenemisen ja rakennusten energiatehokkuuden paranemisen ansiosta. Valtaosa erillislämmityksen päästöistä aiheutuu öljylämmityksestä. Öljystä luopumista vauhditetaan avustuksilla.
Tärkeää on, että ilmaston kiihtyvään lämpenemiseen sopeudutaan. Sopeutumissuunnitelman toimeenpanolla pyritään vähentämään haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle, terveydelle ja elinoloille, luonnolle ja muulle ympäristölle, elinkeinoille, infrastruktuurille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
