Tuotantokustannuksiin voi vaikuttaa vain rajallisesti – jalasjärvisellä broileritilalla kannattavuutta haetaan keskittymällä kasvatustuloksiin

Satu ja Juha Kiviniemen tilalla on broilerituotannon lisäksi myös oriasema, K-Top Stable, jonka pyörittäminen on Sadun vastuulla. Kuva: Atria kuva-arkisto

Kotieläintilojen mahdollisuudet vaikuttaa parin viime vuoden aikana tuotantokustannusten nousuun ovat olleet hyvin rajalliset. Tuotannon kannattavuuden eteen tuottaja voi sen sijaan tehdä enemmän.

”Kaikkein tärkein kannattavuuteen vaikuttava tekijä ovat kasvatustulokset, joihin pääsee keskittymällä koko ajan olosuhteisiin sekä tarkkailemalla lintujen käytöstä. Mitä paremmaksi ne saa, sitä kannattavampaa tuotanto on”, Juha Kiviniemi sanoo.

”Broilereissa jo 49 tai 45 gramman päiväkasvun ero on merkittävä kannattavuuteen, kun määrät ovat kymmenissä tuhansissa.”

”Broilereissa jo 49 tai 45 gramman päiväkasvun ero on merkittävä kannattavuuteen, kun määrät ovat kymmenissä tuhansissa.”

Broilerintuotannon kierto on nopeaa, sillä linnut kasvavat reilussa viidessä viikossa vajaan kahden kilon teuraspainoon. Nopeassa kierrossa tulosta tulee nopeasti, mutta vastaavasti virheetkin näkyvät heti.

”Jos puskuria ei ole ja kasvatustulokset ovat koko ajan huonot, se kertaantuu nopeasti huonoina aikoina ja kannattavuus lähtee heti laahaamaan. Jos ne ovat kunnossa, pärjää huonompienkin aikojen yli paremmin”, Kiviniemi sanoo.

Satu ja Juha Kiviniemen Kiviniemen Broiler Oy:ssä Kurikan Jalasjärvellä tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2001. Tuotanto on vähitellen laajennettu niin, että kasvatuspaikkoja on neljässä kasvattamossa 110 000 ja peltoa 65 hehtaaria.

Osa pelloista on tilan Sadun pyörittämän oriaseman K-Top Stablen hevoslaitumena ja kuivaheinätuotannossa.

Broilerituotannossa suurimmat kustannuserät ovat rehut, untuvikot, energia ja kuivikkeet. Niistä lähinnä rehukustannuksiin voi vaikuttaa oman viljan osuudella ja energiakustannuksiin polttoainevalinnoilla.

”Käytämme broilereiden ruokinnassa A-Rehun täysrehua, johon sekoitetaan oman tilan vehnää maksimissaan 12 prosenttia. Oma vehnä meillä riittää juuri tähän eli siinä on se meidän rehukustannusten suurin joustovara.”

”Linnuilla täytyy olla koko ajan hyvät olosuhteet. Kun ne saa pidettyä hyvinä, linnut kasvavat hyvin ja rehuhyötysuhde on alhainen, mikä myös alentaa rehukustannusta”, Kiviniemi sanoo.

Broilerintuotanto vaatii energiaa etenkin aina uuden kasvatuserän alussa, ja yleensä se tuotetaan isoilla broileritiloilla kustannussyistä kotimaisella energialla eikä öljyllä.

Broilerintuotanto vaatii energiaa etenkin aina uuden kasvatuserän alussa, ja yleensä se tuotetaan isoilla broileritiloilla kustannussyistä kotimaisella energialla eikä öljyllä.

”Meillä käytetään talvikaudella lähes kokonaan lämpöarvoltaan parempaa palaturvetta ja muulloin haketta, joka tulee omasta metsästä.”

Kiviniemen tilalla on laajennettu broilerinlihatuotantoa vähitellen vuonna 1974 tehdystä 30 000 linnun kasvattamosta. Nyt neljässä kasvattamossa on kaikkiaan noin 110 000 lintupaikkaa.  Kuva: Arto Takalampi

Sekä oman viljan että hakkeen tuottamisella säästää kustannuksissa, varsinkin jos omalle työlle ei laske mitään, mikä näkyy sitten kassassa. Kiviniemi huomauttaa, että luvut ovat toiset laskettaessa viljalle ja hakkeelle vaihtoehtoiskustannukset.

Tilan energian tuotetaan 500 kilowatin biokattilalla, joka on alun perin mitoitettu kolmelle kanalalle. Kiviniemellä onkin laskennassa, paljonko kattilan päivittäminen tehokkaammaksi maksaisi.

Tilan vuotuinen sähkönkulutus on 300 000 kilowattituntia. Jo ennen tuoretta energiakriisiä hän oli laskeskellut aurinkoenergian hyödyntämistä, sillä kasvattamojen kattojen lappeet ovat etelään. Ongelmana on kuitenkin, että ne ovat erittäin alttiin lumikertymälle.

Energiakustannusten pitämiseksi kurissa Kiviniemi on pohtinut myös biokaasua. Syötteet tulisivat omalta ja naapuritilalta, ja tuotanto kattaisi pitkälle tilan sähkön ja lämmön tarpeen.

”Biokaasun saaminen kannattavaksi on vaikeaa, koska nykyinen lämmitysjärjestelmä on jo edullinen öljyyn verrattuna, jolloin takaisinmaksuaika venyisi. En silti ole haudannut ajatusta”, hän sanoo.

Broilerinlihantuotannon kustannuksista tuottaja voi vaikuttaa rajallisesti rehu- ja energiakustannuksiin. Kiviniemen tilalla kasvattamot lämpiävät kotimaisella kiinteällä polttoaineella hakkeella ja talvikaudella palaturpeella.  Kuva: Arto Takalampi