Lahjahieho nostaa malawilaisia köyhyydestä
Jerseylehmä tyypillisessä malawilaisessa karjasuojassa. Leena Lähteenmäki Kuva: Viestilehtien arkistoMALAWI
Itäafrikkalainen Malawi on Afrikan pienimpiä valtioita ja kuuluu maailman kymmenen köyhimmän maan joukkoon. Lehmän omistaminen on malawilaisviljelijälle lähes kultakaivos.
Moni perhe on päässyt karjankasvatuksen alkuun kansainvälisen ”Passing on the gift” eli ojenna lahja -ohjelman avulla. Suomessa vastaava järjestelmä on 4H-järjestön ketjuvasikka-toiminta.
Malawin lahjahieho-ohjelmaan mukaan pääsevä viljelijäperhe saa ensimmäisen hiehonsa ilmaiseksi. Perhe siemennyttää sen ja kasvattaa lypsylehmäksi.
Kun ensimmäinen lehmävasikka syntyy, se annetaan hiehona seuraavalle viljelijäperheelle. Näin perinne jatkuu ja yhä useamman perheen elintaso nousee.
Lehmän avulla moni perhe on voinut lähettää lapsensa kouluun, rakentaa talon, syödä useamman aterian päivässä tai avata oman pankkitilin.
Suomalainen Milla Gustafsson työskentelee VSO-vapaaehtoisena Malawin karjatalouden ja maidontuotannon kehittämistyössä.
VSO (Voluntary Services Overseas) on maailmanlaajuinen kehitysapuun keskittyvä organisaatio, joka toimii 41 maassa. Järjestöllä ei ole kohdemaissa omia projekteja, vaan vapaaehtoiset työskentelevät olemassa olevien paikallisten hankkeiden ja organisaatioiden osana. Gustafssonin työnantaja on MDFA, Malawin pohjoisen alueen maidontuottajien järjestö.
Yksi Gustafssonin tehtävistä on arvioida ja valita viljelijöitä lahjahieho-ohjelmaan. Tehtävä ei ole helppo, sillä lehmää odottavia viljelijäperheitä on paljon enemmän kuin lehmiä.
Arvioinnissa otetaan huomioon viljelijän elämäntilanne ja henkilökohtaiset valmiudet huolehtia lehmästä.
Lisäksi arvioidaan karjasuoja eli khola.
Kholalle asetetut vaatimukset saattavat tuntua suomalaisille itsestäänselvyyksiltä. Afrikkalaiselle viljelijälle, jolla ei ole koskaan ollut lehmää, asiat pitää opettaa alusta alkaen.
Kholan pitää olla valmis ennen hiehon saapumista. Siinä tulee olla kunnollinen alusta, asianmukainen ruokinta- ja juomapaikka, seinällinen ja katollinen osa, tila syntyvälle vasikalle, lypsy- ja makuupaikka sekä jaloittelutarha.
Rehua pitää ennen hiehon tuloa olla kasvamassa yli aarin alalla, ja sille pitää olla riittävän kokoinen ja kuiva varasto.
Kun kaikki vaatimukset on täytetty, viljelijä lähetetään viikon koulutukseen Lilongwessa sijaitsevalle Kateten maatilalle. Siellä hän oppii lehmän hoitoa, lypsämistä ja maidon käsittelyä.
Malawissa on Passing on the gift -ohjelman rinnalla kehitetty reilun kymmenen vuoden aikana toimiva keinosiemennysjärjestelmä. Siementäjät kulkevat kylissä polkupyörällä pieni typpisäiliö hihnoilla selkään kiinnitettynä.
Lehmien saaminen tiineeksi on kuitenkin hankalaa. Tähän haasteeseen Gustafsson on vastannut kehittämällä viljelijöille kiimakoulutuksia.
Koulutukseen kuuluu kiimakalenterin käyttö ja järjestelmällinen kiimojen seuranta. Kiiman merkkejä kerrataan ja kiimalimaa havainnollistetaan aloe vera -kasvin lehdestä valuvan nesteen avulla.
LEENA LÄHTEENMÄKI
Lisää aiheesta englanninkielisessä blogissa Moo Moo Malawi:
milgus.blogspot.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
