Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Markkinakatsaus: Viljavarastot pienenevät, pakkanen ja kuivuus eri puolilla maailmaa voivat kiihdyttää laskua

    EU myy maitojauhevarastojaan tappiolla.
    Keski-Euroopassa pakkaset saattavat iskeä lumettomiin syysviljapeltoihin. Arkistokuvaa.
    Keski-Euroopassa pakkaset saattavat iskeä lumettomiin syysviljapeltoihin. Arkistokuvaa. Kuva: Markku Vuorikari

    Syysviljat ovat vaarassa Länsi- ja Etelä-Euroopassa, jos tälle viikolle ennustetut pakkaset iskevät alueelle.

    Vuoden alun lämpötilat ovat Keski-Euroopassa olleet 2–7 astetta pitkänajan keskiarvoja korkeammalla. Siten syysviljat eivät ole karaistuneet ja ovat nyt herkkiä, jos ilma äkisti kylmenee.

    EU:n satoennusteita laativa Mars-yksikkö arvioi viime viikolla, että syysviljat ovat kokonaan tai lähes karaistumatta Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Italiassa.

    Vakava uhka on Romaniassa ja Bulgariassa, koska siellä sään kylmeneminen on todennäköisintä, mutta kasvustot eivät ole siihen ollenkaan valmistuneita.

    Baltiassa, Venäjällä ja Ukrainassa kasvustot ovat Mars-yksikön mukaan karaistuneet hyvin. Näiltä alueilta on raportoitu vähäisiä talvituhoja.

    Suomessa ja Ruotsissa pakkasen ei pitäisi tuoda tavallista suurempia ongelmia. Itämerenalueella syyskylvöt jäivät märkyyden takia muutenkin vähäisiksi.

    Viljavarastot kääntyvät maailmalla laskuun ensimmäistä kertaa sitten kauden 2012/13, ennustaa Kansainvälinen viljaneuvosto IGC.

    Viime viikolla julkaisemassaan raportissa järjestö alensi kuluvan satokauden ennusteitaan Etelä-Amerikan ja Etelä-Afrikan maissisadosta kuivuuden takia.

    Viljavarastoja pienentää myös hyvä kysyntä. Maissia kuluu Kiinassa hyvää tahtia ja ohraa EU-maissa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.

    IGC ennustaa varastojen pienenemisen jatkuvan tulevalla kaudella 2018/19. Vehnän tuotannon ennustetaan vähenevän, mutta kysynnän arvioidaan pysyvän vahvana muun muassa Intian ja Iranin vetämänä.

    Myös kotimaassa voidaan tämän hetken tiedoilla odottaa, että syksyllä uuteen kauteen lähdetään hyvin tyhjillä leipävehnävarastoilla. Myös ohravastojen voisi odottaa olevan vähäiset talven jälkeen.

    Chicagossa soijan hinta nousi viime viikolla korkeimmilleen seitsemään kuukauteen Argentiinan kuivuuden takia. Eurooppalaisen rapsin hintaan soijan nousu ei ole tarttunut. Ainakin osin rapsin hintaa on jäädyttänyt euron vahvuus suhteessa dollariin.

    Pariisin hyödykepörssissä lähin rapsinoteeraus oli perjantaina 354 euroa tonnilta. Lähin vehnänoteeraus oli 163 euroa. Vehnää on tukeneet Yhdysvaltoja koetteleva kuivuus ja venäläisen viljan nousevat vientihinnat.

    EU:n maitojauhevarastot pienenivät viime viikolla 4 337 tonnilla, kertoo Irish Farmers Journal. Interventiovarastot olivat paisuneet tammikuussa jo 378 000 tonniin.

    Irlantilaislehden mukaan halvimmillaan EU myi jauhetta nyt 1,10 eurolla kilo. Interventioon ostaessaan EU oli maksanut jauheesta 1,69 euroa kilolta eli myynti on nyt tappiollista.

    EU yritti myydä helmikuussa rasvatonta maitojauhetta 99 116 tonnia eli myymättä jäi 94 779 tonnia.

    Maitojauhemarkkinoilla ei ole syytä hintojen nousuun EU:n kipuillessa varastoidensa kanssa.

    Pientä uskoa maitomarkkinoille tuo tiedot, että Uuden-Seelannin maidontuotanto on tammikuussa laskenut lähes viisi prosenttia viime vuodesta.

    Luonnonvarakeskus Luke on saanut viime vuoden tilastot maidon osalta valmiiksi.

    Maitoa tuotettiin Suomessa vajaa 2 336 miljoonaa litraa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuonna 2016. Meijerimaidon määrä oli 2 297 miljoonaa litraa.

    Maitotilojen määrä väheni vuoden aikana seitsemällä prosentilla eli noin 500 tilaa lopetti maidontuotannon. Vuoden lopussa maitotiloja oli 6 810.

    Luomumaidon tuotanto kasvoi reiluun 62 miljoonaan litraan ja luomumaidontuottajia oli 146.

    Joulukuussa 2017 lypsylehmiä oli 270 600, mikä on vajaa kaksi prosenttia vuodentakaista vähemmän. Lypsylehmien keskituotos nousi reiluun 8 500 litraan.

    Verrattuna edellisvuoteen vuonna 2017 nestemäisten maitotuotteiden valmistus väheni 4 prosenttia ja voin 5 prosenttia. Juustojen valmistus lisääntyi 3 prosenttia.

    Sianlihan hinta on EU:n suurimassa tuottajamaassa Saksassa toipumaan päin. Helmikuun puoliväliin mennessä hinta on noussut 1,47 euroon kilolta. Hinta on noussut Saksassa kuukaudessa 13 senttiä.

    Tanskassa hinta junnaa vain hiukan päälle 1,20 eurossa. Suomessa hinta on pysytellyt E-luokassa melko vakaasti 1,55 euron paremmalla puolella.

    Sipulin hinta oli viime viikolla 70 senttiä kilolta 10 kilon säkissä ostajalle toimitettuna. Porkkanakilo menee 66 sentillä ja puolen kilon pussin veroton hinta on 49 senttiä.

    Keräkaalista saa 50 senttiä kilolta 15 kilon laatikoittain.