Mansikka-aika on käsillä – huippusatoa ei odoteta

Karl Åbergillä viljelee Sonataa ja Rumbaa 30 hehtaarin alalla Kirkkonummella. 

Mansikan pääsato on kypsynyt myyntiin etelärannikolla ja Lounais-Suomessa, kertoo Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Ismo Ruutiainen.

Mansikkaa poimitaan noin viikko tavanomaista aikaisemmin. Alueellisia eroja mansikan kypsymisessä on, mutta lämpimien säiden ansiosta erot ovat tänä vuonna pienempiä kuin viime vuonna, jolloin ero etelän ja pohjoisen välillä oli jopa kolme viikkoa. "Nyt on ehkä puolitoista viikkoa", Ruutiainen sanoo. Pääsesongin hän arvelee kestävän tänä vuonna 3–4 viikkoa alueesta riippuen.

Ruutiaisella on mansikkatila Kiteellä. "Nyt kyllä poimitaan Polka-lajiketta meidänkin korkeudella jo, mutta se on vähän vielä etsimistä." Hän arvioi, että Keski-Suomessa pääsatokausi alkaa ensi viikon alkupuolella.

Kuivuus ja hallatuhot ovat syöneet sato-odotuksia. "Mitään huippusatoa ei odoteta", Ruutiainen kertoo. Viime vuonna Suomen kokonaissato oli noin 13,8 miljoonaa kiloa. "Suuruusluokka voi olla 11–12 miljoonan kilon paikkeilla", hän ennustaa tästä vuodesta. Kuivuus pienentää marjakokoa ja vähentää saatuja kiloja.

Hallatuhoja on esiintynyt eri puolilla maata, ja tilakohtaisia eroja hallatuhoissa on ollut paljon. Kuivuus on terästänyt hallan vaikutusta, sillä kostea maa ja kasvusto pitävät paremmin lämpöä. "Monet varmasti miettivät, että olisikohan hyvä olla hallantorjuntakalusto myös. Hallaharso ei tahdo oikein riittää kovalla pakkasella."

Mansikanviljelijä Karl Åberg vahvistaa, että liikkeellä ollaan noin viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Hänen Kirkkonummella sijaitsevia kasvustojaan on vaivannut vain kuivuus ja härmä. "Ei minulla mitkään huippuodotukset ole. Luulen, että on tavanomaisesta ehkä pikkusen heikompi taloudellisesti tämä mansikkavuosi."

Toukokuun helle aiheutti päänvaivaa, kun kaikki lajikkeet kukkivat samaan aikaan. "Ja nyt tulee kaikki marjatkin samaan aikaan". Åbergillä on tihkukastelu käytössä muutamaa alaa lukuun ottamatta. Kastelemattomat alatkin ovat pärjänneet jotenkuten. "Ihme ja kumma, niistäkin tulee marjaa, vaikka on ollut näin kuivaa", hän kertoo. "Ajattelin, että ne on menetetty."

Åberg vaihtoi osan viljan- ja heinänviljelystään mansikanviljelykseen yhdeksän vuotta sitten. Lajikkeina hänellä on Sonataa ja Rumbaa 30 hehtaarin alalla. Kaikki marjat myydään seitsemän oman myyntipisteen kautta pääkaupunkiseudulle.

Itsepoiminta on tärkeä perinne monen kesässä. Åbergin tilallakin on pienimuotoista itsepoimintaa asiakkaiden vaatimuksesta. "Yritin olla ilman itsepoimintaa muutaman vuoden, mutta ihmiset olivat melkein vihaisia, että eikö teillä ole itsepoimintaa. Pakko olla, se kuuluu asiaan."