Viljaketjuun etsittiin oppia naapurimaista

TAMPERE (MT)

Viljaa on viety Virosta vasta kymmenen vuotta, mutta vienti on nyt nopeassa kasvussa. Vienti voi yltää 900 000 tonniin kuluvalla kaudella, arvioi Margus Ameerikas Baltic Agrosta.

Baltic Agro on osa tanskalaista DLA:ta, kuten myös Hankkija.

Baltic Agro lähettää viljan hinnan asiakkailleen päivittäin tekstiviestillä. Viljelijä voi vastata viestiin ja silloin kauppasopimus on tehty. Hinta määräytyy viljapörssien mukaan.

Ameerikas kertoo, että myös muilla ostajilla on samanlaisia järjestelmiä, ja moni viljelijä tilaa viestit kaikilta ostajilta.

Virossa vehnällä on viisi eri laatukategoriaa. Ameerikas uskoo, että se voi olla yksi syy, miksi rehuvehnästä maksetaan Virossa Suomea paremmin.

Ameerikas puhui PI-johtamiskoulun viljafoorumissa torstaina.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila totesi, että Suomessa pitää päästä pois ajatuksesta, että viedään ylijäämää. Sen sijaan täytyisi ajatella, että viedään laatutuotetta, maailman puhtainta viljaa.

Lunttilan mielestä on omituista, että vaikka suomalainen kaura on maailman parasta ja sitä halutaan, niin kauran hinta on matala.

Laatua korosti myös MTK:n vilja-asiamies Max Schulman. ”Ostajille pitää kertoa selvästi, mitä meillä on. Tuotamme laatua, ja siitä on saatava lisähinta, joka kattaa vientikulut.”

Copa-Cogecan pääsihteerin Pekka Pesosen mukaan Euroopan maatalouden kilpailukyvylle ratkaisevaa on kasvinjalostuksen kehitys ja siten satotasojen nousu. Riskinä on, että kasvinjalostajien toiminta ja lupakäytännöt säädellään EU:ssa liian tiukoiksi ja kalliiksi ja siten pienille toimijoille mahdottomiksi.

”Logistiikka ja satamat pitää saada kuntoon. Edes Keski-Euroopassa ei ole paljon suuria satamia”, Pesonen totesi infrastruktuurin kehitystarpeista.

Schulman oli huolissaan, että laivakalusto maailmalla vähenee ja hidastaa vientiä. Lisäksi satamia voidaan joutua remontoimaan myös viljaa ostavissa maissa Euroopan lisäksi.

Uusiksi suomalaisen viljan vientikohteiksi Pesonen ehdottaa Arabimaita, jonne voitaisiin viedä ohraa kameleiden rehuksi, sekä Japania, jossa mallasohran kysyntä kasvaa.

Ruotsalainen viljanviljelijä Petter Ström kertoi pyrkivänsä kasvattamaan tilansa pinta-alaa, mutta koneissa ja lannoitteissa hän säästää.

Sadan hehtaarin tilalla on yksi traktori, kylvökone, puimuri ja kuivuri. Muita koneita ei ole, jolloin konekustannukset pysyvät maltillisina.

Peltotöissä tehdään yhteistyötä naapureiden kanssa, ja kylvöurakointi tuo tilalle lisätuloja.

Lannoitelaskua pienentää biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon lannoitevalmisteiden käyttö.

”Monipuolinen kasvivalikoima pienentää riskejä ja tasaa työhuippuja”, kertoi nurmijärveläinen Kallepekka Toivonen.

Hänellä on strategiana viljellä erikoiskasveja, joita voi viljellä viljatilan koneilla. Viljelykierrossa on tällä hetkellä kumina, syys- ja kevätrapsi, syys- ja kevätvehnä, ruis, kaura ja suojavyöhykenurmea. Syysviljoja hän pyrkii viljelemään mahdollisimman paljon.

Asiantuntija Jarmo Keskinen Pro Agria Etelä-Suomesta puhui tilojen maksuvalmiudesta. ”Paras tapa sotkea taloutensa on maksaa ylihintaa lisämaasta”, hän totesi.

Keskisen mukaan oikea vuokra pellosta on 250 euroa hehtaarilta. Lisämaalle 5 000 euroa hehtaarilta on yläraja, jotta osto olisi kannattava.

Keskinen totesi, että joku voi tosin tulla onnelliseksi lisämaasta, vaikka se tekisi silkkaa tappiota. Hän muistutti, että vain itsensä maksava investointi on kannattava.

Yleisökommenttina investointeihin todettiin, että maatiloilla pitää investoida etenkin ammattitaitoon ja maan kasvukuntoon.

Koneet eivät ole ainut investointikohde, kuten yleensä ajatellaan. Lisäksi joskus tuotannon supistamisella voidaan päästä parempaan taloudelliseen tulokseen kuin laajentamisella.

Tuure Kiviranta

Avaa artikkelin PDF