
Moonan äiti varoitti, että KoneAgriasta ei sitten tuoda mitään isoja koneita kotiin – viime messujen tuloksena tilalle tuli mönkijä
Messuilla tärkeää on myös tuttujen tapaaminen ja kontaktien luominen.Tampere
Kari (vas), Jouni ja Moona Paakkinen tutkimassa Moonan suosikkikohdetta eli mönkijöitä. Kuva: Sanne KatainenKoneAgria-messuilla kävi torstaina kuhina jo tunti porttien avaamisen jälkeen. Hallikarttoja tutkittiin ja etenemisreittejä suunniteltiin.
4-vuotias Moona Paakkinen ujostelee lippalakkinsa alla, mutta mönkijät leväyttävät tytön hymyn korviin. Isä Jouni Paakkinen paljastaa, että Helsingin messujen jälkeen tilalle tuli mönkijä – ennen kaikkea tytön toiveesta.
Luhankalaistilalta liikkeellä oli kolme polvea, myös Jounin isä Kari Paakkinen.
Isot koneet kiinnostavat molempia miehiä, ja Moonaa myös. ”Äiti varoitti, ettei täältä saa tuoda kotiin mitään isoa”, Jouni nauraa tyttöön vilkaisten.
Miesten erityisen kiinnostuksen kohteena olivat metsäpuolen koneet.
Lehmät lähtivät tilalta vuosi sitten. Tänä vuonna pellot olivat nurmella. ”Se oli taktinen veto. Tukibyrokratia tuntui niin epävarmalta, että otin vuoden mietintäaikaa”, Jouni kertoo.
Lihaeläimiä on tilalla sen verran, että nurmelle oli käyttöä.
Messuilla ei oltu varsinaisesti ostomielessä, mutta ajan hermolla pitää pysyä, ettei tipahda kyydistä, Jouni totesi. ”Kehitys kehittyy nykyään valtavalla vauhdilla.”
Tärkeää on myös sosiaalinen puoli. ”Täällä saattaa törmätä tuttuihin naamoihin ja solmia uusia kontakteja.”
Rauno Pajusta kiinnostaa tienhoitokalusto. Mirja Pajunen etsi messuilta avoimin mielin kaikenlaista uutta. Kuva: Sanne KatainenMirja ja Rauno Pajunen saapuivat messuille Ylöjärveltä. Tilan peltoja viljelee nyt vuokralainen, mutta maatalous kiinnostaa pariskuntaa edelleen.
Rauno Pajunen toimii tieisännöitsijänä, joten hän aikoi tutkia tarkkaan tienhoitokalustoa.
Mirja Pajusella ei ollut selvää suunnitelmaa messupäivälle, mutta hän kertoo, että messuilta tarttuu aina mieleen jotain uutta ja kiinnostavaa.
Mirja Pajunen viljelee pienimuotoisesti valkosipulia ja muita vihanneksia – ”sen verran kuin yksi ihminen ehtii”. Hän toimittaa ne jälleenmyyjälle kauppahalliin. Suoramyyntiä hän ei sen sitovuuden takia ole aloittanut.
Rauno Pajusta harmitti messujen sisääntuloruuhka. ”Tämä leikkikehähomma vei suunnattomasti aikaa”, hän toteaa ja näyttää rannekettaan.
Jarkko Nurmista kiinnostavat erityisesti täsmäviljely ja muut älymaatalouden sovellukset. Kuva: Sanne KatainenJarkko Nurminen Aholanraitin maatilalta Jyväskylästä luonnehti olevansa tällä kertaa vain ”renkaanpotkintareissulla”.
”Ensi kesäksi en varmaankaan osta mitään, mutta tieto pitää hankkia nyt. Maatalouden kvartaali on 25 vuotta.”
Nurmista kiinnostavat messuilla esimerkiksi uudet lajikkeet sekä täsmäviljely ja muut älymaatalouden uudet sovellukset.
Vajaan 100 hehtaarin kasvinviljelytilalla koettiin tänä kesänä sekä onnistumisia että epäonnistumisia, Nurminen kertoo. ”Härkäpapu meni aivan pieleen ja osa ohrasta iti tähkään.”
Isäntä kertoo pilke silmäkulmassa viljelevänsä kesällä ja tekevänsä talvella palkkatöitä, joilla viljely rahoitetaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





