Sika-alan tunnelin päässä häivähtää jo valo
Viime vuosi oli sikatiloille yksi huonoimmista, mutta parempaa saattaa olla vihdoin luvassa, arvioi toimitusjohtaja Ari Nopanen Pro Agria Lihaosaamiskeskuksesta.
”Monena vuonna osa vuodesta on ollut parempi, mutta viime vuonna hintasuhde oli huono läpi vuoden”, Nopanen totesi sikatilojen tulosseminaarissa Seinäjoella viime viikon torstaina.
Vaikea tilanne näkyi myös malttina investoinneissa. Viime vuonna myönnettiin avustusta vain 30 sikalahankkeelle.
”Pientä valoa on kuitenkin nähtävissä. Hintoihin on saatu maltillisia korotuksia ja rehun hinnan ennustetaan ehkä laskevan.”
Nopanen totesi myös, ettei tuontilihaa saa enää yhtä halvalla kuin jonkin aikaa sitten.
Nopasen mukaan sikatilojen rakennekehitys jatkuu voimakkaana. Tilamäärä voi jopa puolittua vuoteen 2025 mennessä.
Yksi harppaus alaspäin tapahtunee uuden sikaladirektiivin tullessa voimaan ensi vuoden vaihteessa.
”Osa tiloista ei tule tekemään vaadittavia muutoksia.”
Nopanen arvelee teurastamojen ohjausvaikutuksen kasvavan nykyisestä.
”Toivottavasti se näkyisi positiivisesti esimerkiksi ruuhkien vähentymisenä.”
Tuotekehitykseen hän kaipaa lisää painetta, jotta lihasta syntyisi vastaavia innovaatioita kuin Valio on tehnyt maidosta.
Kehittämispäällikkö Kalle Leino Vastuullinen sikatalous -hankkeesta korosti, että asiat, joilla sikataloudessa tehdään tulosta ovat jopa ällistyttävän yksinkertaisia.
”Sikatalouden suurin ongelma on EVVK, ei voisi vähempää kiinnostaa -asenne”, Leino latasi.
”Kyse on vedestä, ruuasta ja ilmasta. Ei sen ihmeellisempää.”
Hän kertoi, että esimerkiksi ruokinnan kuiva-aineprosentti on aivan liian matala isolla osalla tiloista.
”Siat syövät liikaa vettä.”
Myös juomaveden laadussa on huomattavasti puutteita. Peräti 44 prosentilla tutkituista tiloista veden laatu ei soveltunut sikojen juomavedeksi.
Leino muistutti myös tuotantoon liittyvien riskien karuudesta.
”Riskiin pitää liittyä mahdollisuus rikastua. Hyvällä tuotannolla pitää voida tehdä rahaa ja huonolla menettää sitä.”
Ratkaisu on Leinon mielestä yksinkertainen: ”Tee tosissasi. Jos et tee, lopeta.”
Ongelmien kanssa hän kehottaa kääntymään rohkeasti esimerkiksi rehuteollisuuden puoleen.
”Vaatikaa laittamaan ruokinta kuntoon. Jakakaa ongelmanne asiantuntijoiden kanssa ja pankaa toimeksi.”
Rokotteella tehtävästä karjuporsaiden immunokastraatiosta on saatu hyviä tuloksia.
Fincas-hankkeessa rokotetuilla karjuporsailla on alustavien tutkimustulosten mukaan parempi rehuhyötysuhde kuin vertailuryhmän leikoilla. Myös lihakkuusprosentti vaikuttaa noin prosentin korkeammalta, tutkijakoulutettava eläinlääkäri Anna Ollila Helsingin yliopistosta kertoo.
”Siihen on myös fysiologiset perusteet ja vastaavia tuloksia on saatu muuallakin.”
Laskelmien mukaan rokotteen taloudellinen hyöty olisi noin 2,3 senttiä lihakiloa kohden. 200 miljoonan lihakilon tuotoksella hyötyä kertyisi arviolta 2,3 miljoonaa euroa vuodessa.
Rokotteen kustannus sikaa kohden työkuluineen on noin 3,25 euroa. Mikäli rehuhyötysuhde paranee 0,2 rehuyksikköä kiloa kohden, rokotteen tuoma säästö rehukustannuksiin lihasian 80 kilon kasvun aikana olisi yhteensä 3,68 euroa.
Näin rokottaminen ei kuluista huolimatta nostaisi tuotantokustannuksia, vaan päinvastoin.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
