Ruokinnan vuosi tähtää maitotuotoksen nostoon
Suomalaisten lehmien keskituotos ei kolmen–viiden viime vuoden aikana ole noussut käytännössä lainkaan, Valion alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen totesi ruokinnan teemavuoden avausseminaarissa Helsingissä torstaina.
Toisin oli 2000-luvun alussa. Silloin keskituotos kasvoi joka vuosi kohisten.
”Jos päästäisiin tuon ajan kasvulukuihin, Suomen maidon kokonaistuotanto ei laskisi tila- ja lehmämäärän laskusta huolimatta”, Nousiainen totesi.
Keskituotoksen paikallaan junnaaminen johtuu monesta tekijästä, mutta ruokinta on yksi tärkeimmistä, Nousiainen korostaa.
Viime kesänä lehmien keskituotos näytti kehittyvän hyvin. Laidunkauden jälkeen tilanne kuitenkin heikkeni.
Sisäruokintakaudella lehmien keskituotos on jäänyt puolisen prosenttia vuoden takaista heikommaksi.
Yksi syy on rehukustannusten jyrkkä nousu. ”Sitä vastaan maitotila voi parhaiten suojautua tehokkaan ja kestävän nurmitalouden avulla”, Nousiainen sanoo.
Nurmituotanto nouseekin yhdeksi ruokinnan vuoden avainteemoista.
Keskituotosta laskee myös heikentynyt hedelmällisyys. Lehmien poikimaväli on kasvanut ja syntyvää vasikkaa kohti tarvitaan nyt keskimäärin 2,6 siemennystä, mikä on selvästi viime vuosia enemmän.
Tähänkin ruokinnalla on suuri vaikutus.
Teemavuoden avausseminaariin osallistui iso joukko muun muassa meijerien, neuvonnan ja rehuteollisuuden edustajia.
Kommenttipuheenvuoroissa todettiin, että kaikkien eläinryhmien ruokinnasta löytyy paljon parantamisen varaa.
Vasikat ja hiehot saavat monella tilalla edelleen liian niukasti ravintoa. Puutteita on myös ummessa olevien lehmien ruokinnassa. ”Kun ei sitä osata, ne eivät tiinehdy millään”, yleisöstä todettiin.
Neuvojien mukaan liian monella tilalla ruokintapöytä tyhjenee liian nopeasti. Karja ei kerta kaikkiaan saa tarpeeksi rehua pystyäkseen tuottamaan täysillä.
Eläintautien torjuntayhdistys ETT tuotti runsaasti neuvonta- ja koulutusmateriaalia päättyneen tarttuvien tautien teemavuoden aikana. Iso osa niistä liittyy myös ruokintaan, joten teemavuoden vaihtuminen sujuu saumattomasti.
Yksi kestoteemoista on rehuhygienia aperuokinnan yhteydessä. Kun seosrehu-urakointi lisääntyy, myös tautiriskit kasvavat, ETT:n terveydenhuoltoeläinlääkäri Olli Ruoho totesi.
Tuottajalla on oikeus vaatia, että urakoitsija tulee tilalle puhtailla koneilla, Ruoho muistutti. Joka tilalla olisi myös hyvä olla pesupaikka koneita varten.
Jos rehun valmistus ulkoistetaan, turvallisinta on, että yhteistyötä tekee suljettu, tautitilanteeltaan yhtenäinen tilarengas. Tosin tässäkin tapauksessa koneet joutuvat liikkumaan teillä, joita käyttävät myös renkaan ulkopuoliset tilat, Ruoho huomautti.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
