Syysviljat on pitkälti puitu Etelä- ja Keski-Suomessa, sadonkorjuu etenee vauhdilla

Puinnit alkavat olla valmiina Jalasjärvellä. Korjuu-urakan päättymistä iloitsevat Paula ja Vesa sekä Vesan isä Risto Kurikka-Oja. Kuvassa myös lapinkoira Jysky. Kuva: Petteri Kivimäki

Viljojen puinnit ovat poutaisten viikkojen ansiosta edenneet jo pitkälle, vaikka sadekuuroista on ollut paikoin haittaa. Syysviljat on jo pitkälti puituna maan etelä- ja keskiosissa ja osalla tiloista kevätviljojenkin puinnit ovat loppusuoralla.

Poikkeuksina ovat Häme ja Pohjois-Pohjanmaa. Hämeessä syysvehnän puinti on osalla tiloilla vasta alussa ja Pohjois-Pohjanmaalla syysviljojen puinnit eivät ole vielä alkaneet.

Sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr että Pro Agria -keskusten liitto julkaisivat tiistaina koosteensa puintien edistymisestä sekä arvion tulevasta viljasadosta.

Viljasato on odotetusti pettymys suurella osalla tiloista, mutta myös positiivisia yllätyksiä sadon määrissä on koettu.

Viljan kokonaissadon Pro Agrian asiantuntijat arvioivat tämän hetken puintien perusteella olevan 2,6 miljardia kiloa.

Syysviljoista ruis on selvinnyt parhaiten Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa sekä osalla Pohjois-Savon tiloista, joilla sadon arvioidaan olevan 80–90 prosenttia normaalista. Kymenlaaksossa sekä osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta ja Pohjois-Savoa ruissato jäi puoleen keskimääräisestä.

Pääosin ruissadon arvioidaan olevan 60–75 prosenttia normaalista.

Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-Pohjanmaalla rukiin laatu on hyvä, muualla maassa tyydyttävä. Hehtolitrapainot vaihtelevat 70–78 kiloon.

Valtaosa rukiista arvioidaan leipäviljakelpoiseksi.

Syysvehnän sadon arvioidaan olevan useimmilla alueilla 60–80 prosenttia keskimääräisestä. Sen laatu arvioidaan hyväksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Hehtolitrapainot vaihtelevat 75–85 kiloon.

Valtaosa syysvehnän sadosta arvioidaan leipäviljakelpoiseksi Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla 70–80 prosenttia.

Kevätviljoista ohran puinnit ovat edenneet pisimmälle. Kasvustojen epätasainen valmistuminen on hidastanut sen puintia eteläisimmässä Suomessa, jossa puituna on vasta alle kolmannes ohrista.

Pisimmällä ohran puinnit ovat Pohjanmaalla, jossa puituna on jo 90 prosenttia alasta.

Kaurasta on puitu noin puolet Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan rannikkoalueella, muualla 10–35 prosenttia.

Kevätvehnän puinnit ovat edenneet pisimmälle Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa puituna on 80 prosenttia kevätvehnäalasta. Muualla maassa puinnit ovat vielä aivan alussa.

Puintikosteudet ovat ohralla ja kauralla vaihdelleet pääosin 12 ja 18 prosentin välillä, poikkeuksena Etelä-Suomen rannikkoalue, Häme ja Pohjanmaa, joissa osassa ohraeristä puintikosteus on ollut 20 prosenttia.

Kevätvehnän puintikosteudet ovat olleet 16–25 prosenttia.

Kevätviljasato jää alueesta riippuen 50–80 prosenttiin normaalista.

Eniten kesän kuivuudesta ovat kärsineet Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lohkot. Satomenetyksiä tulee kuitenkin kaikille alueille.

Sadon määrää ja laatua heikentävät etenkin pieneksi jääneet jyvät ja paikoitellen myös jälkiversonnasta johtunut epätasainen tuleentuminen.

Rehuohrasadon arvioidaan jääneen noin puoleen Uudellamaalla ja Lapissa sekä osassa Etelä-Suomen rannikkoalueesta. Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla satoa saatiin noin 80 prosenttia keskimääräisestä, muualla 60–70 prosenttia.

Kaurasadon arvioidaan olevan suuressa osassa maata 60–70 prosenttia keskimääräisestä. Ainoastaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja osassa Pohjois-Savoa sadon arvioidaan olevat noin 80 prosenttia keskimääräisestä. Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa sekä osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta sato jää 40–50 prosenttiin.

Kevätvehnäsadon arvioidaan jäävän useimmilla alueilla 60–70 prosenttiin keskimääräisestä. Etelä-Savossa ja osassa Etelä-Pohjanmaata sadosta odotetaan hieman parempaa.

Arviot kevätviljasadon laadusta vaihtelevat välttävästä tyydyttävään.

Tähän mennessä puidulla rehuohralla hehtolitrapaino on 60–72 kiloa, mallasohralla 65–72 kiloa ja kauralla 42–60 kiloa.

Kevätvehnällä hehtolitrapaino on 70–86 kiloa. Arviot kevätvehnäsadon leipävehnäkelpoisuudesta vaihtelevat 80 prosentista ylöspäin.

Öljykasvit ja kumina ovat selviytyneet kuivasta ja kuumasta kasvukaudesta viljoja paremmin, arvioivat Vilja-alan yhteistyöryhmän asiantuntijat.

Pro Agria -keskusten liiton mukaan kevätöljykasvien sato jää keskimääräistä pienemmäksi Uuttamaata lukuun ottamatta. Sadon laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään.

Kevätrypsin ja -rapsin puinnit käynnistyivät viime viikolla Uudellamaalla, mutta puinnit ovat sielläkin aivan alussa.

Muualla kevätöljykasvien puintien arvioidaan alkavan aikaisintaan kahden viikon päästä.

Härkäpavusta on puolet tai enemmän puituna Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla, muualla puintia ollaan vasta aloittelemassa.

Härkäpavun sato jää keskimääräistä pienemmäksi koko maassa lukuun ottamatta Uuttamaata, jossa sato arvioidaan keskimääräiseksi. Härkäpapusadon laatu vaihtelee välttävästä hyvään.

Kuminan puinnit on saatu lähes päätökseen koko maassa.

Kuminasadon arvioidaan jääneen Hämeessä noin puoleen normaalista. Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sadon arvioidaan olleen 70–90 keskimääräisestä sadosta ja muualla 60–70 prosenttia.

Nurmisiemenviljelyksillä puinnit ovat pahimmin kesken Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, joissa puimatta on 30–40 kasvustoista. Puinti on jonkin verran kesken myös Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa.