Liha on maistunut suomalaisille tänä vuonna viime vuoden malliin – tuotannossa omavaraisuus nousee ennusteen mukaan 98 prosenttiin

Broileri on ottanut yhä suuremman tilan kuluttajan lautasella. Siipikarjanlihan kulutus lähentelee jo sianlihaa. Kuva: Sanne Katainen

Koronaepidemia vaikuttaa vain vähän suomalaisten ruokatottumuksiin. Lihan kokonaiskulutuksen arvioidaan olevan tänä vuonna hyvin lähellä viime vuotta, Kantar TNS Agri arvioi.

Samaan aikana lihan tuotanto kasvaa ja tuotanto kattaa lähes kulutuksen. Omavaraisuus nousee ennusteen mukaan 98 prosenttiin.

Tämän vuoden lihan kulutukseksi ennustetaan 423 miljoonaa ja tuotannoksi 415 miljoonaa kiloa. Sianlihan osuus kulutuksesta olisi 159 miljoonaa ja siipikarjanlihan 157,5 miljoonaa kiloa.

Tutkimuslaitos julkaisi viime viikolla viime vuoden lihankulutuksen lopullisia tietoja ja arvioi samalla kulutuksen ja tuotannon kehittymistä tänä vuonna.

Lihankulutuksen arvioidaan pysyvän vakaana koronapandemian tuomista vaikeuksista huolimatta.

Vähittäiskaupassa lihan myynti on alustavien tietojen mukaan kasvanut, mikä korvaa ravintola- ja työpaikkaruokailun vähenemisen. Edulliset tuotteet ovat edelleen suosittuja. Broilerin menekki kasvaa kovaa vauhtia, jauhelihaa suositaan ja makkara maistuu entistä paremmin.

Sianlihan kulutuksen lasku näyttää jatkuvan ja siipikarjanlihan menekki puolestaan kasvaa vähintään samaa tahtia. Naudanlihan käyttö pysynee viime vuoden tasolla.

Kulutus puolestaan kasvaa edelleen, vaikka nousu tasaantuu Kantarin ennusteen mukaan 1,4 prosenttiin. Sianlihan tuotanto kasvaa edelleen ripeästi, vaikka ei aivan viime vuoden tahtiin. Emakkojen määrä on pysynyt ennallaan, mutta porsastuotos nousee ja kasvattaa tuotantoa.

Naudanlihan tuotannossa alamäki jyrkkenee, kun lehmien ja nuoren naudan teurastukset vähenevät. Teuraspainojen ei odoteta enää nousevan.

Afrikkalainen sikarutto heiluttaa sianlihan maailmanmarkkinoita ja muutokset ovat nopeita.

Euroopassa sianlihan hinta on noussut maaliskuussa jyrkästi ja possusta saa EU:n lihamarkkinakatsauksen mukaan jo enemmän kuin Saksan ASF-kriisin edellä elokuussa.

Nousua on lähes 30 senttiä kilolta kuukaudessa. Viime viikolla tuottajalle maksettiin possusta keskimäärin 155 senttiä kilolta.

Sianlihan hinnat ovat nousseet nopeasti kaikissa keskeisissä tuottajamaissa Espanjasta ja Saksasta Tanskaan ja Hollantiin sekä Puolaan.

Suomessa tuottajahinnat eivät juuri heilu eivätkä sianlihan hinnat ole heiluneet nytkään. Edellisviikon keskihinta E-luokan possulle oli Suomessa 159 senttiä kuten edellisinäkin viikkoina.

Hintojen vakaus ei tarkoita, että Suomessa hinnat poikkeaisivat sanottavasti muusta EU:sta.

Vuoden 2014 alun jälkeen suomalainen tuottaja on saanut keskimäärin runsaat 5 senttiä eurooppalaista virkaveljeä parempaa hintaa. Talvella ero oli 30 senttiä suomalaisen tuottajan eduksi ja vuotta aiemmin oli saman verran takamatkaa.

Lihamarkkinat saavat veto­apua Kiinasta, missä sikaruttoa aiheuttavan viruksen toisen aallon epäillään tyhjentävän taas sikaloita. Samalla se hidastaa Kiinan pyrkimystä palauttaa tuotanto ASF:ää edeltävälle tasolle.

Markkinoilla ei vielä loppuviikolla näkynyt Suezin kanavan liikenteen seisokin vaikutuksia.

Japanilainen ja Panaman lipun alla purjehtiva jättilaiva Ever Given törmäsi tiistaina hiekkamyrskyssä kanaalin penkkaan ja jumiutui hiekkaan. Kanavan molemmissa päissä odotti yli sata laivaa.