Vyr onnistui kokoamaan vilja-alan yhteen
10-vuotista taivaltaan juhlivan Vilja-alan yhteistyöryhmän jäsenistö on vuosien varrella kasvanut. Nyt mukana on yli 40 jäsenorganisaatiota tuottajista ja tutkimuksesta tuotantopanos- ja viljaa käyttävään teollisuuteen ja kauppaan.Vilja-alan yhteistyöryhmä (Vyr) on onnistunut hyvin lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä viljasektorilla, totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen puheessaan Vyr:n 10-vuotisjuhlassa eilen tiistaina. Vastaavan tyyppistä yhteistyötä ei hänen mukaansa muilla sektoreilla taida olla.
Vyr on Koskisen mukaan toiminut neutraalina keskustelualustana, jossa on voitu käydä läpi monia alan ongelmia. Myös koko alaa hyödyttäviä ratkaisuja on löydetty.
”Vyr on saanut aikaan asioita, joihin kukaan alan yksittäinen toimija ei olisi yksin pystynyt”, Koskinen kiteytti.
Koskinen arvioi myös kotieläinsektorin hyötyneen Vyrin toiminnasta, meneehän puolet Suomessa tuotetusta viljasta rehukäyttöön.
Vyrin toiminnassa alusta saakka mukana ollut Raisioagron asiakkuuspäällikkö Minna Oravuo muisteli toiminnan alkuvaiheita ja kehitystä.
Esimerkiksi turvallisuustyöryhmän toiminta käynnistyi heti alussa. Sen työnä oli selvittää suomalaisviljan hometoksiinipitoisuuksia ja tutkia niiden merkitystä ja torjuntaa.
”Silloin tuskin tajuttiin, mikä merkitys asialla on: nyt hometoksiineista puhutaan kaikkialla”, Oravuo sanoi.
Vyr hoitaa muun muassa viljan markkinaseurantaa, tuottaa raportteja ja ohjeita sekä teettää kylvöaikomustutkimuksia.
”Alusta saakka on koottu juuri sitä tietoa, mitä Suomesta oli puuttunut”, Oravuo totesi.
”Jos Vyrin toiminta nyt yhtäkkiä loppuisi, kysyttäisiin heti, kuka nämä tehtävät hoitaa ja kuka välittää tietoa.”
Oravuo mainitsi, että yksi Vyrin näkyvimmistä aikaansaannoksista on vuotuinen viljelijäseminaari. Se kokoaa vuodesta toiseen noin 300 osanottajaa. ”Seminaari on hieno ja odotettu juttu ja sillä on käsittämätön asema.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
