Itämeren pelastajaksi ajateltu ihmeaine epäilyttää viljelijöitä

Vesiensuojelun uusin tehostamisohjelma rakentuu kipsin ympärille. Saaristomeren valuma-alueen savipellot halutaan käsitellä kipsillä kolmen vuoden aikana. Kuva: Veikko Niittymaa

Kipsin laajamittainen levittäminen Saaristomeren valuma-alueen savimaille herättää epäilyjä alueen viljelijöissä, kun parempiakin vaihtoehtoja heidän mielestään on.

MTK-Varsinais-Suomen puheenjohtajan Ari-Pekka Kirjosen mukaan kipsistä on keskusteltu tällä viikolla ahkerasti ja ”ainakin täällä Salon läpi virtaavan Uskelanjoen varressa kipsiin suhtaudutaan aika skeptisesti”.

Viljelijät pitävät rakennekalkkia kipsiä parempana vaihtoehtona. Sitä on tutkittu ja kalkki nostaa pH:ta, jolloin siitä on siten etua sadolle. Kipsillä samaa vaikutusta ei ole.

Viljelijät ovat myös kyselleet, mitä kipsi tekee pellon kasvukunnolle. Onko kipsin levitys ympäristöystävällistä, jos sato kärsii, Kirjonen toteaa.

Kirjonen kaipaa vielä lisää tutkimustuloksia, jotta kipsin eduista, haitoista ja tehosta tiedetään nykyistä enemmän. Sekin arveluttaa, että tutkimuksia on rahoittanut taho, joka hyötyy kipsihankkeesta.

Kipsin muokkaaminen levityksen jälkeen peltoon ei ole tarpeen, toteaa johtava agronomi Tapio Lahti Yaralta. ”Tästä on ollut virheellistä käsitystä.”

Kipsiä voidaan käyttää ongelmitta myös suorakylvöpelloilla, mutta aivan heti kipsin levittämisen jälkeen ei kannata lähteä kylvöille, koska kipsi voi haitata orastumista, Lahti sanoo.

Lahden mukaan kipsiä on tutkittu Suomessa 3 600 hehtaarin käytännön viljelmillä vuosikymmenen aikana ja kutakuinkin kaikki muokkaustavat ovat olleet mukana.

Viljelijöiden kokemukset ovat Lahden mukaan olleet hyviä. Ongelmia on ollut vain yhdessä tapauksessa, kun itäminen heikentyi tilanteessa, kun pelto suorakylvettiin syksyllä heti kipsinlevityksen jälkeen.

Kipsin vaikutusajasta ei ole tarkkaa tietoa. Nurmijärvellä syksyllä 2008 alkanutta Trap-hanketta seurattiin kevääseen 2013, liki viisi vuotta. Teho hiipui neljäntenä vuonna, mutta parani taas seuraavana, kertoo erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta.

Ekholmin mukaan Nurmijärven koealueelle palattiin kaksi vuotta sitten, kun haluttiin tietoja pitkäaikaisesta tehosta.

Sitä ei kuitenkaan saatu, vaikka mittarit olivat vedessä vuoden. Hän toivoo, että Liedon Savijoella mittauksia jatketaan riittävän pitkään.

Ekholm arvelee, että kipsikäsittely on hyvä uusia viiden tai kuuden vuoden välein, mutta ei loputtomiin, vaan ehkä muutaman kerran, kunnes peltojen vesiensuojelullisesti liian korkeat P-luvut on saatu alemmiksi.

Ympäristöministeriö kertoi maanantaina vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Kolmen vuoden aikana on tarkoitus käsitellä laajalti Saaristomereen valuma-alueen savipeltoja kipsillä.