Hankkijan ensimmäinen varasto Malmilla 1906. Kuva: Hankkija
Tiesitkö, että Hankkija on tehnyt sähköasennukset Olympiastadionille ja on omistanut laivaston? Yritys täyttää 120 vuotta
Vuonna 1905 perustetusta osuuskuntien hankintayhtiöstä on kasvanut jättiläinen, joka on vaikuttanut suomalaisen maatalouden kehitykseen — aina kylvösiemenistä Olympiastadionin sähköasennuksiin ja puimakoneiden valmistukseen.
Hankkijan asiantuntijoiden ja Turun Rautateollisuus yhtiön yhteistyönä syntyi ensimmäinen suomalainen traktori, Kullervo-moottorivetäjä 1918. Kuva: HankkijaHankkija täyttää tänä vuonna 120 vuotta.
Keskusosuusliike Hankkija perustettiin vuonna 1905 maanviljelijöiden omistamien osuuskuntien hankintayhtiöksi.
Helsingin Kruunuhaan konttorissa Hankkijan ensimmäinen toimitusjohtaja, agronomi Benjamin Alfthan ja kassanhoitaja Emmi Jaeckel aloittivat työnsä tukenaan 4 700 markan osuuspääoma ja 40 000 markan pankkiluotto.
Toiminta lähti nopeasti käyntiin.
Ensimmäinen varasto rakennettiin Helsingin Malmille 1907 ja myynti hoidettiin osuuskauppojen kautta.
Ensimmäisiä tehtäviä oli laittaa Suomen viljasiemenkauppa kuntoon laadukkaan ja tasalaatuisen kylvösiemenen saamiseksi.
Alalle tarvittiin ammattimaisia ja luotettavia toimintamalleja ja siihen tehtävään Hankkija perusti yhdessä Laborin kanssa vuonna 1910 Siementarkastamon.
Siementarkastus siirtyi lainsäädännön kehityttyä valtiovallan tehtäväksi ja vuonna 1919 tehtävää alkoi hoitaa Valtion siementarkastuslaitos. Nykyään tehtävää hoitaa Ruokavirasto.
Jalostustoiminta alkoi Hattulan koeasemalla 1913. Pian se siirtyi Vantaalle nykyiseen Tammistoon, silloiseen Rosendahlin kartanoon ja sieltä edelleen Tuusulaan Anttilan koetilalle. Kuvassa rukiin jalostusta Tammiston koeviljelmillä. Kuva: HankkijaVuonna 1911 aloitettiin kylvösiementen sopimusviljely siemenen alkuperän varmistamiseksi.
Lajikkeista saatiin puhtaita, kun kantasiemenen lisäysviljely aloitettiin omalla koeasemalla.
Kantasiemenet lähetettiin valitulle joukolle sopimusviljelijöitä lisäysviljelyyn.
Koeasemalla päästiin testaamaan luotettavasti eri lajikkeiden ominaisuuksia ja toiminta laajenikin pian kasvinjalostukseen. Jalostustoiminta aloitettiin Hattulan koeasemalla vuonna 1913.
Kauppasiemenen volyymi kasvoi ja vuonna 1920 Tampereelle valmistui Hankkijan siemenkeskus, jossa kunnostettiin, pakattiin ja varastoitiin sopimusviljelijöiden tuottamat siemenet.
Halkokauppa käynnistyi 1916 sitä varten perustettiin oma laivasto 1917. Siihen kuului parhaimmillaan parikymmentä laivaa ja lotjaa. Kuvassa Hankkijan laivaston hinaaja. Kuva: HankkijaKotieläintuotannon rajoittavana tekijänä oli usein energia- tai valkuaisköyhä rehu.
Hankkijan rehuteollisuus sai alkunsa vuonna 1926, kun ensimmäinen rehusekoittamo rakennettiin Helsingin Malmille. Seuraavat rehutehtaat rakennettiin 1951 Kolppiin, 1955 Korialle, 1959 Turkuun ja 1977 Seinäjoelle.
Ruokinnan tutkimustoiminta aloitettiin jo varhain ja ensimmäinen oma koekanala valmistui 1959 Anttilan koetilalle Tuusulaan.
1950-luvulta lähtien MKT -tehtaat keskittyi meijeri- ja elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteiden valmistukseen. MKT-tehdas valmisti myös maitoautoja, joilla maito kerättiin kylmänä maatiloilta. Kuva: HankkijaHankkija toi maahan Suomen ensimmäisen traktorin, amerikkalaisen Allworkin vuonna 1917. Hankkija on myynyt muun muassa Zetoria, Valmetia, Massey-Fergusonia, John Deereä ja Claasia.
Maatalouskoneita Hankkija alkoi valmistaa omalla Maanviljelyskonetehtaalla Helsingin Malmilla vuonna 1920.
Aluksi valmistettiin maanmuokkauskoneita, mutta tunnetuin tuote oli Esa-puimakoneet, joita valmistettiin yli 20 vuoden ajan.
MKT-tehtaasta kehittyi niin maatalouskoneiden kuin meijeri- ja elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteistojen valmistaja.
Viljan laadulla on suuri merkitys leivontatulokseen. Koeleivontaa Hankkijan myllyllä Loimaalla 1910-1920. Kuva: HankkijaPuutarhakasvien jalostamisen ja taimituotannon Hankkija aloitti jo vuonna 1918 Turengissa.
Lietoon perustettiin toiminnan laajentuessa Hankkijan Keskustaimisto vuonna 1945 ja Hankkijasta tuli yksi Suomen johtavista taimien tuottajista ja myyjistä.
Parhaimmillaan Liedon taimistolla kasvatettiin yli 600 taimilajiketta ja tuotanto oli yli kolme miljoonaa tainta vuodessa.
Rakentamiseen keskittyvästä Hankkija-Yhtymästä tuli Novera-Yhtymä vuonna 1992. 1990 idänkauppa romahti, länsimarkkinat taantuivat ja Suomen suuri lama alkoi. Korot nousivat ja rakentaminen pysähtyi. Lopuksi pankkikriisi katkaisi rahoituksen ja Novera teki konkurssin 1992.
Vuonna 2012 SOK myi Hankkija-Maatalous oy:n osakkeet tanskalaiselle Danish Agrolle. Samalla markkinointibrändit Agrimarket, Multasormi ja Suomenrehu muuttuivat Hankkijaksi.
Nykyään Hankkijalla on 1 100 työntekijää, 50 myymälää, kahdeksan konekeskusta, toimialan suurin verkkokauppa, kolme rehutehdasta ja omaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, siemenkeskus ja 828 miljoonan euron liikevaihto.
Helsingin satamassa oli lakko ja Kokemäen siemenkeskuksen henkilökunta purki laivan itse 1980-luvulla. Kuva: HankkijaPoimintoja Hankkija historiasta
Koska meijerit tarvitsivat sähköä, Hankkija teki sähköurakointia saadakseen maaseudun kylät sähköistettyä. Se rakensi yli 200 vesivoimalaitosta ja veti lukemattomia sähkölinjoja eri puolille Suomen maaseutua. Kun sähkö oli käytettävissä, Hankkija rakensi 530 vehnämyllyä ja 300 sahaa. 1950–1970-luvuilla Hankkija oli Suomen suurin sähköurakoitsija. Hankkija on tehnyt sähköasennukset muun muassa Olympiastadionille, Finlandiataloon ja Loviisan ydinvoimalaan.
Halkokauppaa varten Hankkija muodosti vuonna 1917 laivaston, jossa oli parhaimmillaan parikymmentä alusta. 1920-luvulla maamme kärsi energiapulasta ja halkoja tarvittiin.
Hankkija perusti ostokonttorit Berliiniin ja New Yorkiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen tehostamaan tuontitavaroiden hankintaa, kun tavaroiden saatavuudessa oli ongelmia.
Meijereiden kylmälaitteiden rakentamisesta syntyi osaamista, jota hyödynnettiin myös rakentamalla Helsingin Oulunkylään tekojäärata vuonna 1976. Valmistuessaan se oli Euroopan suurin.
Lannoitekauppa on ollut alusta alkaen merkittävää liiketoimintaa niin pelloille kuin 1960-luvulla alkaen metsissä. Metsien lannoittaminen oli kuitenkin työlästä ja sitä helpottamaan Hankkija ryhtyi myymään tehtävään soveltuvia lentokoneita.
Vuosi 1987 oli katovuosi eikä siemenviljaa saatu riittävästi seuraavan kevään kylvöjä varten. Hankkija pakkasi Finnairin DC-10:iin 60 000 kg Virma-kauran kantasiemeniä ja lennätti ne Uuteen-Seelantiin lisäysviljelyyn. Puolen vuoden kuluttua Suomeen laivattiin takaisin 1,2 miljoonaa kiloa siemeniä ja viljelijät saivat kylvönsä tehtyä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
