Kotimainen karitsa pääsisi kauppoihin yhteisillä erillä
Maarianhamina (MT)
Kotimaisen karitsanlihan markkinat tökkivät tänä keväänä poikkeuksellisesti. Tarjontaa oli odotettua enemmän, eikä kaikelle lihalle tahtonut heti löytyä ostajaa.
Nyt kanavia lihalle pyritään kehittämään vauhdilla, jotta tilanne viimeistään ensi kevään pääsiäissesongissa olisi parempi.
Yhteiserät voisivat olla yksi keino saada monelta pieneltä toimijalta tulevaa kotimaista karitsaa ja lammasta tehokkaammin markkinoille, visioivat Suomen teurastamoyrittäjät, joiden kautta valtaosa lampaanlihasta liikkuu.
”Isoilla erillä lammas voitaisiin saada kauppoihin kampanjatuotteeksi ja näkyviin”, teurastamoyrittäjien puheenjohtaja Eero Polso totesi yhdistyksen seminaarimatkalla Ahvenanmaalla.
Yhteismarkkinointi voisi lähteä liikkeelle alueellisista kampanjoista, jolloin erän ei tarvitsisi kattaa koko maan kysyntää kerralla. Moni pienempi lihanjalostaja toimii jo näin.
Yhteiseriä voisi koota teurastamoyhdistys. Edellytyksenä on, että mukaan lähtisi koko tuotantoketju. ”Kaikkien pitäisi joustaa ja myös saada oma osansa tulosta. Kaikki me pärjätään, kun kohtuudella hinnoitellaan, saadaan liha kauppoihin ja kuluttajat tottumaan että sitä on saatavilla”, Polso uskoo.
Lampaanlihan markkina on muuttunut viime vuosina nopeasti.
”Tuotanto on ympärivuotisempaa. Enää ei haluta isoja viuluja, eikä kannata leikata isoja eriä pakkaseen. Pakastaminen lisää kuluja, joita ei saada myyntihinnassa takaisin”, lihatukkuri Kjell Söderman Reinin Lihasta kertoi. Hän uskoo, että kotimaisella karitsalle on markkinoita, kunhan laatu ja hinta ovat kohdillaan.
Yksi tehokas myyntivaltti on nimi, josta ilmenee alkuperä. ”Ahvenanmaan karitsa ja Meri-Lapin karitsa myyvät hyvin.”
Lähiruokahankkeiden teho menekin edistämisessä sai tiukkaa kritiikkiä. ”Olen ollut monessa hankkeessa mukana, enkä enää usko niihin. Jokaisen tuottajan on saatava itse tuotteensa kauppaan ja saatava kuluttaja kokeilemaan sitä. Se on ainut toimiva tie”, ylivieskalainen Sikabaari-lihajalostamon omistaja Esko Hannula neuvoi.
Sivutuotteiden parissa työskentelevä Teemu Sauvula Kalajoen jäähdyttämöstä kehotti pieniä toimijoita korostamaan kotimaisen puhtautta.
”Euroopassa käydessä joudun alallani jatkuvasti salmonellan kanssa tekemisiin. Puhtaus on mieletön valtti, tuokaa se esiin.”
Teurastamoyrittäjä Kaija Polso kertoi virolaisen eläinlääkärin ihastelleen lähes epäuskoisena suomalaislampaiden puhtaita sisäelimiä teurastamolla.
Yksi suuri kuluttajaryhmä kotimaiselle lampaalle ovat muslimit, joille lihaa kannattaisi markkinoida Södermanin mukaan nykyistä tehokkaammin.
Teurastamoyrittäjät ovat samaa mieltä, mutta kokevat halal-
lihan markkinoinnin hankalaksi sen aiheuttamien epäluulojen vuoksi.
Suomessa eläin tainnutetaan halal-teurastuksessakin ennen kurkun leikkaamista ja veren laskua. Käytännössä ero tavanomaiseen teurastukseen on, että viillon tekijän tulee olla muslimi.
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
