Kärkihankerahat pistävät ravinteet kiertämään

Ravinnekierto tarkoittaa esimerkiksi tuontisoijan korvaamista kotimaisella härkäpavulla. Kuva: Markku Vuorikari

Hallitus teki tiistaina julkistamissaan kärkihankkeissa "huikean kädenojennuksen biotaloudelle" ja siten myös maataloudelle, toteaa Baltic Sea Action Groupin (BSAG) hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin.

"Tämä on iso luottamuksenosoitus, mutta samalla meille annettiin valtava vastuu. Ravinteet pitää nyt saada ruokaketjussa aidosti kiertämään."

Samalla Herlin kritisoi Helsingin Sanomia maatalouden roolin "dissaamisesta".

"Biotalousrahoista kolmannes maatalouteen", lehti otsikoi uutisensa ja niputti siinä kärkihankerahat uudeksi maataloustueksi.

Kärkihankkeissa valtion biotalouteen kohdistettu 300 miljoonaa ja siitä kiertotalouteen kohdistettu 40 miljoonaa euroa ovat selvästi vähemmän kuin ravinnekierrätyksen tehostamisella saatava taloudellinen lisäarvo.

Ravinteiden kiertoa tehostamalla voidaan Sitran ja Gaia Consulting Oy:n laatiman selvityksen saavuttaa 510 miljoonan euron hyöty.

"Suoraa lisäarvoa ravinnekierto tuo liiketoiminnan kasvuna, uutena ja aiempaa kannattavampana liiketoimintana ja tehokkaampana pääomien käyttönä. Lisäksi vaihtotase paranee, kun tuontia voidaan korvata kotimaisella tuotannolla", luettelee johtava asiantuntija Mari Saario Gaia Consultingista.

Selvitys ravinnekierron taloudellisesta arvosta julkistettiin torstaina Sitran, BSAG:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston järjestämässä seminaarissa Helsingissä.

Ravinnekierto kuulostaa maallikon korvaan käytännölle vieraalta toiminnalta, mutta sekä Saario että Herlin painottavat sen kytköksiä käytännön viljelyyn.

Tutuimmillaan se on tuontisoijan korvaamista valkuaisrehuissa kotimaisella härkäpavulla tai kotitalouksien tuottaman jäteveden ravinteiden palauttamista peltoon. Se voi olla myös särkikalojen poistokalastusta rehevöityneistä vesistä ja hyödyntämistä rehuteollisuudessa.

Tuttujen toimintamallien lisäksi ravinnekierto tuo viljelyyn myös paljon uutta. Esimerkiksi lannoitevuokraus vilahtelee asiantuntijoiden puheissa taajaan.

Siinä viljelijä Herlinin sanoin tilaa bulkkilannoitteen sijaan kullekin pellolleen täsmälannoitteeksi sellaisen "ravinnecocktailin", jota juuri kyseisellä lohkolla tarvitaan.

Saario näkeekin maataloudessa edessä olevan muutoksen peräti suurempana, kuin it-alalla on käynnissä matkapuhelinteollisuuden sammuttua.

"Jo lähitulevaisuudessa edelläkävijäviljelijöistä tulee materiaalivirtoja ohjailevia biotalousoperaattoreita."

Ja sille, joka epäilee visioita vain villeiksi arvailuiksi, torstaina ravinnekiertoseminaarissa todettiin moneen otteeseen: ideoita, tekniikkaa ja osaamista Suomessa on jo nyt. Kysymys on enää siitä, että tämä osaaminen valjastetaan käytäntöön.

Kommenttipuheenvuoron seminaarissa käyttäneen Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajan Heikki Juutisen mukaan teollisuudessa ollaan sivuvirtojen hyödyntämisestä "valtavan innostuneita".

Juutinen kuitenkin muistuttaa, että kiertotalouden pitää tuoda kustannushyötyjä koko ketjuun.

"Viljelijä on avainasemassa. Kun kiertotaloutta edistetään, asioita pitää miettiä heidän näkökulmastaan."