Vuoden 2008 jälkeen tehtyjä laajennuksia ei huomioida maatalouden kriisitukipaketissa – ”On pyritty varmistamaan, että tuki saadaan ylipäätään aikaiseksi ja maksuun”
Suurin osa tiloista, jotka ovat oikeutettuja tuotannosta irrotettuun tukeen tällä hetkellä, ovat investoineet vuoden 2008 jälkeen.
Eläinmäärien nykyaikaisten tietojen keräämiseksi olisi täytynyt toteuttaa erillinen valvonta, mikä olisi ollut hankalaa. Kuva: Saara OlkkonenMaatalouden huoltovarmuuspaketissa sika- ja siipikarjataloudelle sekä kananmunantuotannolle kohdistetun kriisituen jako määräytyy vuonna 2008 vahvistetun viitemäärän perusteella.
Vuoden 2008 jälkeen tehdyt laajennukset tuotannossa eivät siis tule huomioiduksi tukihaussa tai tukien korotuksissa.
Sika- ja siipikarjatiloille maksettava mukautustuki on haettavissa ensi maanantaista alkaen 18. elokuuta asti. Tukea voivat saada AB-alueen tilat, joille on myönnetty viime vuonna sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea. Pohjoisen C-tukialueella lisämaksut toteutetaan tuen korotuksina, jossa tuki perustuu AB-alueen tavoin tuotannosta irrotetun tuen viitemäärään.
Kyseessä on maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Pekka Pihamaan mukaan prosessia nopeuttava valinta. ”Tässä on pyritty varmistamaan, että tuki saadaan ylipäätään aikaiseksi ja maksuun.”
”Meidän täytyi keväällä tukipakettia luodessa huomioida komission antama maksuaikataulu siitä, että tuet täytyy olla AB-alueella maksettuna syyskuun loppuun mennessä”, hän jatkaa.
Sika- ja siipikarjataloudessa ei ole nautarekisterin kaltaista kirjanpitoa eläinmääristä.
”Koska osa tuen varoista saadaan Euroopan unionilta, tuen maksun perusteena olevien yksiköiden määrittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta ei tulisi seuraamuksia siitä, että määrät eivät ole oikein.”
Nykyhetken eläinmäärien keräämiseksi olisi täytynyt toteuttaa erillinen valvonta, mikä olisi ollut hankalaa.
”Ensin olisi siis toteutettu tukien hakeminen ja sen jälkeen vasta eläinmäärien valvonta.”
Pihamaa muistuttaa, että sika- ja siipikarjataloudelle menevä tuki tai sen korotus ovat vain yksi osa 300 miljoonan euron kriisitukipakettia.
”Esimerkiksi jo maksetut energia- ja etenkin polttoaineveronpalautukset kohdentuvat myös sika- ja siipikarjatiloille, joilla on viljelyksiä.”
Myös korotettu luonnonhaittakorvaus on tilojen käytettävissä, se tullee maksuun lokakuulla. ”Lisäksi luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotusta ollaan nostamassa, se tullee maksuun vuoden 2023 toukokuussa.”
Myös kiinteistöveronpalautuksia on suunnitteilla.
”Vaikeahan tähän on tyytyväinen olla”, sanoo MTK:n liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi.
Lukkariniemi arvioi, että suurin osa tiloista, jotka ovat oikeutettuja tuotannosta irrotettuun tukeen tällä hetkellä, ovat investoineet vuoden 2008 jälkeen.
”Silloinhan viitemäärä vastaa vain murto-osaa todellisesta tuotantomäärästä.”
Hänen mukaansa pakettia ei kuitenkaan olisi pystytty jakamaan paremmin näiden reunaehtojen puitteissa ja hän ymmärtää, että tukien myöntämiselle täytyy olla lainsäädännölliset perusteet.
”Mieluummin edes tämä tuki kuin ei tukea lainkaan. On varmasti sellaisia tiloja, joissa tällä tuella saadaan jokin erääntyvä lasku maksettua”, Lukkariniemi sanoo.
Kriisituki antaa Lukkariniemen mukaan väärän mielikuvan, että tuesta olisi ollut apua kustannusten kattamisessa.
”Ainoa keino saada kustannuskriisitilanne korjattua myös kallilla lannoitteilla kylväneille viljanviljelijöille on se, että lihan- ja maidontuottaja saa riittävän hinnan omalle tuotteelleen, jotta kotieläintilallinen pystyy maksamaan rehuviljasta riittävän hinnan.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
