Huoltovarmuuspaketti tuo maatiloille 300 miljoonaa ‒ yksin maitotiloilta uupuu 200 miljoonaa, jotta ne pystyisivät kattamaan kustannusten kasvun
Ruuan hinta voi nousta tänä vuonna 10 prosenttia, Luken suhdannekatsaus kertoo.
Maidon tuotantokustannus litraa kohden oli alkuvuonna yli 12 senttiä korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Kuva: Saara LaviMaitotilat tarvitset tänä vuonna yli 200 miljoonaa euroa viimevuotista suuremman tulovirran, jotta kustannusten kasvu pystyttäisiin kompensoimaan. Näin arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Olli Niskanen.
Luken tuore maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus antaa mittakaavaa sille, miten tuotantokustannusten kasvu vaikuttaa maatiloihin.
300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti ei pitkälle auta, kun jo yksin maitotilojen tarve olisi siitä kaksi kolmannesta.
Niskanen toteaa, että maidon tuotantokustannus litraa kohden oli alkuvuonna yli 12 senttiä korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Tuottajahinta on noussut, mutta ei samaa vauhtia kuin kustannukset. Huhtikuussa keskimääräinen tuottajahinta oli Suomessa 44 senttiä kilolta, 0,51 senttiä EU:n keskihintaa vähemmän.
Maidontuotannossa luopumisvauhti on kova. Viime vuonna maidontuottajia oli lähes kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Maitoa tuotettiin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, ja tuotannon arvioidaan jatkavan laskuaan myös tänä vuonna.
Ostorehujen ja muiden tuotantopanosten hintojen räjähdysmäinen nousu ravistelee muitakin maataloustuotannon sektoreita. Kustannuskriisi syö erityisesti kotieläintilojen maksuvalmiutta.
“Lihantuottajat ovat äärimmäisen kustannuspaineen alla kohonneiden viljan ja valkuaiskasvien hintojen takia. Kassakriisi on koetellut tiloja”, kertoo katsauksessa erikoistutkija Csaba Jansik.
Vilja- ja öljykasvimarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä poikkeuksellinen niukkuus, Jansik toteaa.
Hintatasoa kohottaa koko maailmassa yhtä aikaa kolme tekijää: tuotantopanosten hinnannousu, sodan aiheuttama tarjontasokki sekä ennätysalhaiset varastot. Jansikin mukaan futuurihinnat enteilevät hintojen pysyvän pitkäaikaisen tasonsa yläpuolella myös uuden sadon jälkeen.
”Niukassa markkinatilanteessa on tärkeää, että tuleva sato onnistuu niin Suomessa, EU:ssa kuin maailmassa”, Jansik korostaa.
Kustannuspaine näkyy maatalouden heikkona kannattavuutena. Tänä vuonna maatilojen kannattavuus jää lähes yhtä heikoksi kuin katovuonna 2021, tutkija Jukka Tauriainen kertoo.
Tämänhetkisen arvion mukaan yrittäjä saa tänä vuonna työtunnille palkkaa 7,1 euroa ja omalle pääomalle korkoa 1,6 prosenttia.
Yrittäjä saa tänä vuonna työtunnille palkkaa 7,1 euroa ja omalle pääomalle korkoa 1,6 prosenttia.
”Maatilayritysten yrittäjätulo on varsin herkkä päätuotteiden ja tuotantopanosten hintamuutoksille”, Tauriainen kertoo. ”Herkimpiä ovat vilja-, öljy- ja valkuaiskasvitilat sekä sika- ja siipikarjatilat. Keskimääräisen maatalousyrityksen yrittäjätulo muuttuu kuusi prosenttia, jos tuottajahinnat muuttuvat yhden prosentin ja kahdeksan prosenttia, jos tuotantopanosten hinnat muuttuvat yhden prosentin”.
Maatalouden tuotantokustannusten nousu pitäisi saada siirrettyä kuluttajahintoihin.
”Kotimarkkinoiden kuluttajahintojen muutokset ja niiden välittyminen tuottajahintoihin on keskeisin keino tulovirran kasvattamiseen”, Niskanen toteaa.
Luke arvioi, että ruuan hinta voi tänä vuonna nousta kymmenen prosenttia.
”Alkuvuonna ruuan hintaa on nostanut lähinnä kahvin, kalan ja vihannesten kallistuminen. Hinnan nousu iskee seuraavaksi kolmeen suurimpaan tuoteryhmään: vilja-, liha- ja maitotuotteisiin”, tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio kertoo.
Keskimääräisen kotitalouden ruokalasku voi kasvaa tänä vuonna yli 500 eurolla.
Ruuan hinnan nousu ylittää yleisen inflaatiovauhdin ja sen myötä ruokamenojen osuus koko kulutuksesta kasvaa. Viime vuonna ruokamenojen osuus kulutuksesta oli 12,5 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
