Hiehosta huolehtiminen poikii lisäeuroja lypsytilalle
Hyvinvoivan hiehon karva kiiltää ja kuntoluokka on kohdillaan. Lehmänä se korvaa vasikasta asti saamansa hyvän hoidon kestävyydellä ja korkealla tuotoksella. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHiehoissa piillee avain maidontuotannon kannattavuuden parantamiseen monella tilalla.
Hiehojen ruokinnan ja olojen parantaminen säästää kuluja ja parantaa maitotuotosta, lupaa lehmien ruokinnan huippuosaaja Minna Norismaa Pro Agria Pohjois-Karjalasta.
Huono hedelmällisyys ensikoiden poistosyynä lypsykarjoissa on viime vuosina yleistynyt.
”Yleensä se johtuu hiehokauden ruokinnasta tai olosuhteista. Tuotosrasitus ei vielä vaikuta hiehoon, joten sen tulisi tiinehtyä ensimmäiseen siemennykseen”, Norismaa kertoi maidon- ja nurmentuotannon tulosseminaarissa keskiviikkona.
Ensikon elinikäistuotos on pääsääntöisesti sitä parempi, mitä nuorempana se poikii ensimmäisen kerran. Sitä ennen sen on tietysti kasvettava riittävästi.
Parhaita tuotoksia lypsävät lehmät, jotka poikivat ensimmäisen kerran 24 kuukauden iässä.
24 kuukauden ikäisinä poikineiden ensikoiden elinikäistuotos on Pro Agrian tuotosseurannan mukaan keskimäärin 19 360 kiloa. Yli 27 kuukauden ikäisillä elinikäistuotos on keskimäärin 17 600 kiloa.
Silti yli 27 kuukautta on edelleen ensikoiden yleisin poikimaikä Suomessa.
Heikomman tuotosodotuksen lisäksi myöhäinen ensipoikiminen aiheuttaa ylimääräisiä kuluja tilalle. Tilan tarve kasvaa, samoin työmäärä ja ruokintakustannukset.
Norismaa muistuttaa, että hiehojen poikimaiällä ja lehmien poistoprosentilla voi olla tuhansien eurojen vaikutus tilan talouteen vuodessa.
Esimerkiksi hän nosti sadan lehmän tilan.
Mikäli poistoprosentti on 24 ja hiehot poikivat 24 kuukauden vanhoina, uudistushiehoja tarvitaan kahden vuoden aikana noin 53.
Jos poistoprosentti nousee 38:aan ja ensikoiden poikimaikä yli 28 kuukauteen, uudistuseläimiä tarvitaankin jo lähes sata, Norismaa kuvailee.
Ensikon poikiminen 24 kuukauden iässä edellyttää eläimen hyvää hoitoa ensimmäisistä hetkistä lähtien.
”Ensimmäinen vaihe, missä voi mennä pieleen, on heti muutaman tunnin kuluessa syntymästä.”
Vasikka tarvitsee kasvaakseen hyvät olot ja riittävästi maitoa.
Seuraava kriittinen vaihe on vieroittaminen juotosta 2–3 kuukauden iässä. Jos vasikka silloin muuttuu pörröiseksi ja kiillottomaksi, se on merkki valkuaisvajeesta.
Puute on vielä mahdollista korjata ruokinnan tarkastamisella. Yli 10 kuukauden ikään ehtineen hiehon kasvatuksessa tapahtuneiden virheiden korjaaminen tuotoksen kannalta on jo liian myöhäistä.
Esimerkkinä Norismaa kertoi tilasta, jolla ensikoiden tuotokset paranivat parissa vuodessa lähes 1 500 kiloa, kun niiden ruokinta tarkistettiin.
”Tästä on puhuttu pitkään, mutta vasta nyt teemavuosien myötä tiloilla aletaan herätä siihen, että vasikalla ja hieholla on merkitystä.”
Lypsylehmien keskituotos näyttää pysähtyneen lähes paikoilleen, harmitteli palveluryhmäpäällikkö Sanna Nokka.
Tuotosseurantaan kuuluvien karjojen keskituotos oli viime vuonna 8 865 kiloa lehmää kohden.
”Luku ei ole muuttunut kuuteen vuoteen juuri mihinkään.”
Tuotos laahaa perässä myös moniin naapurimaihin verrattuna. Ruotsin tuotosseurantatiloilla keskituotos oli viime vuonna 9 261 kiloa ja Tanskassa 9 019 kiloa.
Nokka arvioi, että yksi syy keskituotoksen jumittumiseen on poikimavälin pidentyminen, joka johtuu hedelmällisyysongelmista.
”Kun väli pidentyy, pienemmän tuotoksen aika pitenee.”
Tuotosta parantaisi myös lehmien pitäminen karjassa nykyistä pidempään.
”Neljä kautta pitäisi pystyä lypsämään, jotta parhaat lehmät saataisiin esiin.”
Tavoite on kuitenkin haastava utareterveyden ja hedelmällisyysongelmien vuoksi. Jompi kumpi ongelmista oli syynä yli puoleen lypsylehmien poistoista viime vuonna.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
