
- Tampere
Tampereen Teiskossa koetaan jo kuudes kuiva keskikesä putkeen – ”Olen erittäin huolissani Etelä-Suomen kotieläintilojen tulevaisuudesta”
Kevätviljasato on jo menetetty kuivuuden takia ja toinen nurmisatokin on jäämässä olemattomaksi, maidontuottaja Esko Yli-Pärri harmittelee.Armottomasta keskikesän kuivuudesta on muodostunut vuosittain toistuva perinne Tampereen Teiskossa.
”Tämä keskikesä on aivan yhtä kuiva kuin viisi edellistäkin”, maidontuottaja Esko Yli-Pärri Pohtolan kylältä toteaa.
Pitkittynyt kuivuus on äitynyt niin pahaksi, että kevätviljasato on viljelijän mukaan jo menetetty.
”Enää eivät sateetkaan riitä pelastamaan sitä. Toinen nurmisatokin jää olemattomaksi, jollei hyvin pian ala sataa ja paljon”, Yli-Pärri sanoo.
Laihaa lohtua hankalaan kasvukauteen tuo syysvehnä sekä kesän ensimmäinen rehusato.
”Kasvukauden alku oli vielä ihan hyvä. Ensimmäisestä nurmisadosta tuli kohtuullinen. Mutta juuri nyt näyttää siltä, ettei kakkossato ole lähdössä kasvamaankaan. En ole edes lannoittanut tässä vaiheessa peltoja,” Yli-Pärri kertoo.
Kesäkuussa Pohtolan kylän savimaihin on satanut vain 20 milliä vettä.
Pohtolan kylällä Teiskossa on satanut kesäkuussa vain 20 milliä vettä. Lisää tarvittaisin ja paljon, pohtii maidontuottaja Esko Yli-Pärri. Kuva: Rami Marjamäki”Kahden seuraavan viikon aikana tarvittaisiin vähintään 50 mutta mielellään sata milliä vettä pelloille, jotta toinen nurmisato voisi vielä onnistua jotenkuten”, viljelijä laskee.
Esko Yli-Pärrin mielestä keskikesään ajoittuvat, viikkoja jatkuvat kuivuusjaksot muodostavat merkittävän haasteen Etelä-Suomessa.
”Olen erittäin huolissani Etelä-Suomen kotieläintilojen tulevaisuudesta. Rehunsaannin ongelmat rasittavat merkittävästi karjatiloja. Tuntuu käsittämättömältä, että kotieläintilojen luonnonhaittakorvausten korotus nyt poistettiin.”
Yli-Pärrin yhden robotin pihattonavetassa on 70 lypsävää lehmää. Nuorkarja mukaan lukien karjan pääluku kohoaa sataan eläimeen. Vanha-Pärrin tilan 140 peltohehtaarista vajaa puolet on nurmella. Lopuilla hehtaareilla on syysvehniä, ohraa, kauraa sekä kesantopeltoja.
”Näyttää todennäköiseltä, ettei missään tapauksessa ole tulossa nurmisatoa, jolla rehu riittäisi ensi vuoden syksylle. Eläintilalle on ongelmallista, kun rehuissa mennään koko ajan riittävyyden rajoilla”, Yli-Pärri harmittelee.
Hän kertoo muokkaavansa viljelytapojaan muuttuneiden sääolosuhteiden perusteella.
”Nurmipuolella ykkössatoon täytyy panostaa tosissaan. Lannoittaa se kunnolla ja todennäköisesti jatkossa lisätä nurmialaa”, Yli-Pärri kertoo.
”Toisaalta olen alkanut perustaa uusia nurmia syyskylvöinä syysvehnän puinnin jälkeen. Ne ovat viime vuosina onnistuneet hyvin.”
Artikkelin aiheet - Osaston luetuimmat








