Jättipalsami valtaa Orinoron luontokohteen

Jättipalsamitalkoihin osallistuivat viime viikolla muun muassa Eeva Torvinen (vas.), Henna Tiitinen ja Hilma-koira, Aira Koponen, Veijo Oksman ja Kati Oksman. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Puutarhoille aikoinaan koristekasviksi tuotu jättipalsami on paha vieraslaji, joka leviää vauhdilla kosteille maille. Leppävirran Mustinmäen kylällä se on levinnyt muun muassa kuuluisalle Orinoron rotkon luontokohteelle.

Kyläläiset ovat lähteneet taisteluun kiivaasti leviävää jättipalsamia vastaan. Kasvit nyhdetään ja poltetaan monta kertaa kesässä, jotta vieraslajin eteneminen saataisiin pysäytettyä.

"Kyläläiset pelkäävät, että jättipalsami tärvelee Orinoron alkuperäiset lajit. Nyhtämistalkoisiin on saatu mukaan reilusti väkeä sadan hengen kylästä", talkoot järjestävän maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Henna Tiihonen kertoo.

Orinoro on sata metriä pitkä ja 20 metriä leveä kalliohalkeama, jonka kallioseinät ovat kohoavat 15 metrin korkeaksi.

Putkikasvi on levinnyt kylällä myös läheisen lammen rantamille, jossa kylän väki oli viime viikolla talkoissa.

Maisemasuunnittelun asiantuntija Sinikka Jokela Pohjois-Savon Pro Agriasta kertoo kasvin leviävän siementen avulla. Paukkuputkenakin tunnettu kasvi paukauttaa ne monen metrin päähän siementen kypsyttyä elo–syyskuussa ja leviämisvauhti on taattu.

Siemeniä voi tulla tuhansia ja ne säilyvät maassa useita vuosia.

Jättipalsami on Jokela mukaan toiseksi pahin vieraslaji Suomessa jättiputken jälkeen. Jättiputki polttaa ihon, mutta jättipalsami ei sitä tee.

Jokelan mukaan putken paras torjuntakeino on nyhtää se pois juurineen. "Se lähtee helposti maasta."

Torjumiseen voidaan käyttää myös kemiallista torjunta-ainetta, glyfosaattia. Jokela miettisi kuitenkin tarkasti, minne kemiallista ainetta ruiskutetaan.

"Ei ainakaan vesistöjen äärelle."

Mustinmäen kyläläiset polttavat kasvit risujen kanssa. Myös jätekeskukset ottavat Pohjois-Savossa vieraskasvit vastaan ilmaiseksi.