Talvitulva katkaisi tien navettaan – viides kerta kahdessa vuodessa
Siikalatvalla Mankilan kylässä on yli tuhat hehtaaria peltoa veden alla. Lauha ja sateinen sää ja lumen sulaminen ovat nostaneet järvien ja jokien vedet runsaiksi. Länsirannikolla jatkuu tulva, Järvi-Suomessa vedenpinnat ovat nousussa.
Siikajoki tulvii Kuva: Vesa JoensuuPoikkeuksellinen talvitulva katkaisi Jukka Ojantakasen työmatkan lauantaina.
Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla Mankilan kylässä asuva Ojantakanen pitää maitotilaa. Uusi navetta on eri puolella tulvaa kuin talo.
Yleisellä tiellä oli pahimmillaan 1,5 metriä vettä. Nyt se on laskussa. Tietä pääsee luultavasti kulkemaan huomenna.
”Tie on katkennut talon ja navetan välistä viisi kertaa viimeisen kahden vuoden aikana”, Ojantakanen laskee.
Edelliskesänä navettaan piti mennä moottoriveneellä. Nyt sinne päästiin viljelystien kautta, sillä vettä on vähemmän.
Koko valuma-alue suli lumesta
Mankilassa on edelleen yli tuhat hehtaaria peltoa veden alla. Teitä on poikki tulvan takia.
Siikajoen virtaama oli huipussaan uudenvuodenpäivänä. Se on kääntynyt loivaan laskuun.
”Vielä loppiaisena on useita satoja hehtaareja veden peittämänä”, arvioi vesivararyhmän päällikkö Olli Utriainen Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksesta torstaina.
Etenkin Mankilanjärven ympäristössä vesi pysyy pelloilla vielä pitkään. Utriaisen mukaan Mankilan alavien peltojen pitäisi alkaa tyhjentyä selvästi ensi viikon lopussa.
”On erittäin poikkeuksellista, että vesi nousee pelloille tässä mittakaavassa ja tähän aikaan. Kesä tulee talven keskelle, koko valuma-alue sulaa lumesta. Se on ihan poikkeuksellista.”
Vuodesta toiseen vedet pelloille
Talvitulvan poikkeuksellisuus lisää vahinkoja: esimerkiksi ajamatta jätetyt rehupaalit ovat lähteneet pelloilta tulvan mukaan.
Viikon pelloilla seissyt vesi on saanut jääkannen. Se tietää nurmelle jääpoltevaurioita. ”Nurmet todennäköisesti kuolevat”, Ojantakanen sanoo.
Nykyiseen Siikalatvaan kuuluva entinen Rantsilan kunta on laajasti tulva-aluetta. Ojantakasen mukaan sateet näyttävät lisääntyneen. Uljuan tulva-altaan käyttöön hän toivoo eri periaatteita.
”On todella erikoista, että vuodesta toiseen voidaan laskea vedet pelloille.”
Toiveissa on myös tiestön korjaaminen. Kansanedustajat ovat käyneet ihmettelemässä asiaa, mutta muutosta ei ole tapahtunut.
Myös sähköverkko natisee Ojantakasen mukaan liitoksissaan.
”Tuntuu kuin seinille huutaisi. Maaseudun ongelmat ei näytä nykypoliitikkoja kiinnostavan.”
Saimaa nousee helmikuulle asti
Lauha ja sateinen sää ja lumen sulaminen ovat nostaneet Suomen järvien ja jokien vesitilanteen ajankohtaan nähden erittäin runsaaksi. Vain Lappi on säästynyt siltä.
Useimpien länsirannikon jokien virtaamahuiput ovat olleet keskimääräisen kevättulvan tasolla. Ajankohtaan nähden ne ovat olleet ennätyksellisiä, Tulvakeskus tiedottaa.
Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Keski-Suomessa vedenkorkeudet nousevat suurimmissa järvissä vielä monta viikkoa. Esimerkiksi Kallaveden nousun ennustetaan jatkuvan tammikuun puoliväliin saakka ja Saimaan nousun helmikuulle saakka. Päijänteenkin pinta nousee lähiviikkoina korkealle.
Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien varsilla on peltoja ja metsää veden alla satoja hehtaareja.
Ähtärinjärven vedenkorkeuden arvioidaan olevan lähipäivinä korkeammalla kuin koskaan sadan vuoden seurantajaksolla. Lappajärvi on lähes 70 senttiä korkeammalla kuin tähän aikaan keskimäärin.
Joet ovat kuitenkin laskusuunnassa ja monien järvien tulvatilanne helpottuu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
