Punahome on kauralla itävänkin siemenen ongelma

Kauran homevioitusten esiintymisrunsaus vaihteli elykeskusten alueiden välillä. Kuva: Jukka Pasonen

Punahomeongelma on monitahoinen – kauralla esiintyy useita eri Fusarium-lajeja, joiden iskeytymiseen, leviämiseen ja haitallisuuteen vaikuttavat muun muassa sää ja viljelytekniikka.

Homevaurioiden esiintymistä tutkittiin vuosina 2012–2014 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siemenlaboratoriossa kauran markkinointia varten tarkastettujen siemenerien idätyskokeista.

Idätyskokeessa kauran siemeniä idätetään ISTA:n (International Seed Testing Association) menetelmällä kosteilla idätyspapereilla viikon ajan, minkä jälkeen niistä lasketaan itävyysprosentti eli normaalisti itäneiden siementen määrä.

Tutkimuksen aineistoon kuului 9 411 näytettä kolmelta kasvukaudelta (2012, 2013 ja 2014) kahdentoista elykeskuksen alueelta ja viidestätoista lajikkeesta. Mukana oli peitattuja (7 eri peittausainetta) ja peittaamattomia näytteitä.

Kauran siemenerissä esiintyvien homevioitusten määrässä oli huomattavia eroja elykeskusten alueiden välillä. Kauran itävyys puolestaan vaihteli vähemmän alueiden välillä. Alueilla, joilla esiintyi eniten homevioituksia, oli kuitenkin alhaisimmat itävyydet.

Satakunnassa oli parhain itävyys ja vähiten homevioituksia. Myös Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla oli hyvät itävyydet ja vähän homevioituksia.

Alhaisimmat itävyysprosentit ja eniten homevioituksia löytyi Pohjois- ja Etelä-Savosta, Keski-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Itävyys ja homevioitusten määrät vaihtelivat myös lajikkeiden välillä sekä eri kasvukausina.

Alueiden välisiä eroja selittävät monet tekijät. Eri alueilla viljellään esimerkiksi eri lajikkeita ja sertifioidun siemenen käyttöaste vaihtelee alueittain.

Myös sääolosuhteet ja viljelykäytännöt vaihtelevat ja vaikuttavat osaltaan homevioitusten määrään ja kauran itävyyteen.

Peittaus vähensi homevioitusten määrää siemenillä huomattavasti, mutta ei juuri parantanut siementen itävyyttä.

Peittauksen ja idätysmenetelmän vaikutuksia itävyyteen ja homevioitusten määrään tutkittiin kokeellisesti Eviran siemenlaboratoriossa kolmella Akseli-lajikkeen siemenerällä ja kolmella peittausaineella (Baytan Universal, Celest Trio ja Zardex G). Siemeneriä idätettiin sekä idätyspaperilla että hiekassa.

Kaikki peittauskäsittelyt paransivat siementen itävyyttä ja vähensivät homevioituksia erityisesti juurissa.

Peittaamattomilla siemenerillä oli alhaisimmat itävyydet ja eniten homevioituksia.

Peittausaineiden tehoissa ei ollut suuria eroja, mutta Celest Trio vähensi eniten Fusarium-rihmaston määrää siemenillä.

Peittausaineet tehosivat parhaiten siemenerillä, joilla oli korkea tai keskinkertainen tartuntataso. Terveillä siemenillä peittauksesta ei juuri ollut hyötyä.

Kauran siemenet itivät paremmin hiekkaidätyksessä kuin paperi-idätyksessä. Hiekassa itäneillä oli kuitenkin enemmän homevioituksia kuin paperilla itäneillä. Paperilla tehtyjen idätyskokeiden tulokset eivät siis täysin vastaa tilannetta pellolla.

Peittauksella voidaan tutkimuksen perusteella vähentää homevioitusten määrää ja siten parantaa kauran itävyyttä ja orastumista ainakin siemenerillä, joilla on korkea tartuntataso.

Punahome olisi kuitenkin hyvä torjua jo kasvustossa hyvien viljelytekniikoiden avulla. Sekä kasvukauden että alueen sää ja paikallisilmasto vaikuttavat homevioitusten määrään ja itävyyteen. Myös käytetyt lajikkeet ja viljelytekniikka vaikuttavat.

Kokeellisessa tutkimuksessa peittaus paransi itävyysprosenttia selvästi, mutta aineistotutkimuksessa havaittiin, että itävyys paranee peittauksen ansiosta vain vähän, vaikka peittaus vähensi selkeästi homevioituksia.

Fusarium on siis voinut vahingoittaa siementä pellolla tai varastoinnin aikana pysyvästi mahdollisesti hometoksiinien vuoksi, minkä vuoksi siemen ei idä hyvin, vaikka homesieni saataisiin torjuttua peittauksella.

Kauran itävyyteen vaikuttavat muutkin asiat kuin home. Fusarium-lajeja on myös monia ja niiden virulenssit (eli oireiden voimakkuus ja sadon alentaminen) vaihtelevat suuresti.

Sadon määrän ja laadun kannalta on merkittävää, mikä Fusarium-laji on kyseessä.

Lajien merkitykset kauran siemenen laadulle eivät ole vielä täysin selviä, mutta norjalaistutkimusten mukaan esimerkiksi F. graminearum -laji tappaa ja vahingoittaa siemeniä.

Punahome aiheuttaa satotappioita kauralla

Punahomeet (Fusarium spp.) aiheuttavat satotappioita (usein 10–30 prosenttia) ja alentavat sadon laatua monilla kasvilajeilla ympäri maailmaa.

Monet Fusarium-lajit tuottavat toksiineja (esimerkiksi DON-, T-2- ja HT-2 -toksiineja), jotka alentavat sadon laatua ja voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja sekä ihmisille että tuotantoeläimille.

Kauralajikkeiden kestävyyksissä on eroja ja oireiden vakavuuteen sekä tartunnan etenemisnopeuteen vaikuttaa kauralajikkeen lisäksi myös kyseessä oleva Fusarium-laji.

Peittauksella voidaan vähentää orasvioituksia, mutta kasvustoruiskutuksen tehokkuudesta on ristiriitaisia tuloksia. Oikean tehoaineen valinta on tärkeää, sillä väärä torjunta-aine voi jopa lisätä Fusarium-tartuntaa.

Punahometta voi torjua myös esimerkiksi riittävän pitkällä viljelykierrolla, kasvijätteiden poistolla, lajittelemalla pienet siemenet pois, kuorimalla siemenet, kuivaamalla sato heti sadonkorjuun jälkeen (alle 14 prosentin kosteuteen) ja viljelemällä kestäviä kauralajikkeita.