Uudet suuntaviivat maaseudun kehittämiseen
Peltojen valumavesien hallinta on yksi kolmesta päälinjasta kahden vuoden päästä käyttöön tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoMaaseudun kehittämisohjelman rahoitus vuosille 2014–2020 on vielä auki, mutta siihen kuuluvien toimenpiteiden – tukimuotojen – suuntaviivat ovat jo selvillä.
Maa- ja metsätalousministeriö esitteli kehittämisohjelman luonnoksen vuosille eilen torstaina.
Kehittämisohjelmaan kuuluvat nykyisen ohjelmakauden tuista muun muassa ympäristötuki, luonnonhaittakorvaus, eläinten hyvinvoinnin tuki ja useat maaseudun hanketuet.
”EU:n rahoitus on jo selvillä. Se säilyy suunnilleen nykytasolla. Sen sijaan kansallisesta rahanjaosta ei ole vielä päätöstä. Sitä odotetaan lähiviikkoina”, kertoo osastopäällikkö Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousministeriöstä.
Hanhilahti ennakoi, että myös kansallinen rahoitus pysyy kutakuinkin nykytasollaan.
Nykytasoinenkin rahoitus tietää silti muutoksia siihen, miten rahat tullaan jakamaan eri tukimuotojen kesken.
”Luomuala on kasvanut, samoin eläinten hyvinvoinnin tukeen kuuluvien tilojen määrä. Näin ollen näiden kahden vaatima rahamäärä on myös aiempaa suurempi. Tällöin on tingittävä muista kohteista.”
Pääosa nykyisen ohjelmakauden toimenpiteistä säilyy myös uudella ohjelmakaudella, joskin niiden sisältöä saatetaan muuttaa aiemmasta. Esimerkiksi ympäristökorvausjärjestelmästä on katoamassa useita nykyisiä tukimuotoja.
Säilyvien toimenpiteiden lisäksi ohjelmaan on luvassa täysin uusiakin, esimerkiksi tilaneuvonta- ja yhteistyötoimenpiteet.
”Täydentävien ehtojen neuvonnasta on saatu sitä koskevassa hankkeessa hyviä kokemuksia. Nyt se laajennetaan koskemaan myös muunlaista tilan toiminnan kehittämistä”, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Malm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Yhteistyötoimenpiteen tarkoituksena taas on nimensä mukaisesti lisätä biotalouden toimijoiden keskinäistä yhteistyötä, kertoo neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen.
”Maaseudun elinkeinorakenne tarvitsee vahvoja elinkeinoja. Niiden kilpailukyvyn kehittymistä hidastaa uusien innovaatioiden liian hidas käyttöönotto.”
Yhteistyö voisi olla esimerkiksi tuotteistamista ja markkinointia, jonka tuloksena voisi syntyä luontoperäisiä, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hoito- ja elämyspalveluita.
Kehitysohjelman luonnos on koottu sen valmisteluun osallistuneiden kahdeksan työryhmän tekemien esitysten pohjalta.
Rahoituksen lisäksi myös esityksen sisällössä on vielä joitakin aukkoja, jotka täydentyvät sitä mukaa, kun EU:n säädökset valmistuvat, Malm kertoo.
”Emme esimerkiksi vielä tiedä, mitkä asiat kuuluvat viherryttämiseen ja sen myötä eivät voi kuulua ympäristökorvauksen piiriin.”
Vaikka uuden ohjelmakauden mukaiset toimenpiteet eri tukimuotoineen tulevatkin käyttöön vasta vuonna 2015, valmisteluaikaa ei ole tuhlattavaksi asti.
Lopullisen esityksen on määrä valmistua alkusyksystä ja lähteä EU-komission käsittelyyn lokakuussa, kertoo maatalousneuvos Taina Vesanto.
”Komissio arvioi esityksen sen perusteella, ovatko kaikki toimenpiteet toteutettavissa ja valvottavissa. Viimeksi käsittely vei komissiossa vuoden.”
Aikaa pitää olla myös kansalliseen toimeenpanoon sekä koulutukseen ja neuvontaan, muistuttaa Malm.
Kaikki ohjelmaa esitelleet virkamiehet korostavat, että tavoitteena on kokonaisuudessaan nykyistä yksinkertaisempi tukijärjestelmä. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan yksinkertaisuus on eduksi sekä tuen hakijalle että hallinnolle.
Husu-Kallio toivoo, että ohjelmaesitys käynnistää vilkkaan, lausuntoja poikivan keskustelun, jonka pohjalta lopullinen, EU:n komissiolle lokakuussa lähetettävä ohjelma voidaan viimeistellä. Lausuntoja voi antaa 25.6. asti. Kaikki lausunnot ovat julkisia.
JUHANI REKU
Maaseudun kehittämisohjelman luonnos luettavissa
kokonaisuudessaan osoitteessa www.maaseutu.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
