Tunnelma kuin etelämaiden viidakossa: Kuituhamppu kasvaa kolmemetristä varttaan, josta halutaan tuloa hömppäheinän tilalle

Petri Suokas katsoo Ville Saarelaisen koealalta nostaman hampun runsasta juuristoa. Syyskuussa kasvusto oli 2,5 metrin korkuista. Kuva: Johannes Tervo

Kauhajoella kylätien varrella nousee syksyn kellastamasta maisemasta esiin voimakkaan vihreä seinämä. Kyse ei ole kuusiaidasta vaan kuituhamppupellosta, joka kasvaa vielä syyskuu puolivälissä täyttä häkää.

Kuituhampusta biomuoveja, tekstiilejä ja muun muassa rakennusmateriaaleja kehittävä Hemka Oy on käynnistämässä teollisen luokan liiketoimintaa Oulun seudun lisäksi Länsi-Suomessa.

Kolme vuotta kestänyt hanke on näinä päivinä valitsemassa kuidun käsittelyyn tehdaspaikkakuntaa Oulun seudulta.

Paikallisia sopimuksia on jo tehty seudun viljelijöiden kanssa. Viljelyala kattaa noin 400 hehtaaria.

Tavoitteena on laajentaa toimintaa Etelä- ja Rannikko-Pohjanmaalle, jotta hehtaariala saataisiin kasvatettua 6 000 hehtaariin, kertoo Hemka Oy:n perustajiin kuuluva kehitysjohtaja Ville Saarelainen.

Lisäksi tarvitaan korjuuketjuja, jotta hamppu saadaan kasvuston jyräyksen jälkeen karhittua suurkanttipaaleille. Haussa on kuljetusyrittäjiä, joilla on nosturein varustettuja kantoautoja kuljetuksia varten.

Viljelysopimus tuo viljelijälle tuloja, minkä lisäksi kuituhampun tuki on c-alueella noin sata euroa viljan tukea korkeampi.

Sopimus vaikuttaa edulliselta myös siksi, että korjuu ja kuljetus ovat hamppua ostavan harteilla. Hemka ei rahoita viljelijälle siemeniä, mutta turvaa niiden saatavuutta ja parhaita lajikkeita.

Viljelijälle riittää kylvön yhteydessä kohtuullinen lannoitus. Hallanarkuuden takia hamppu kylvetään myöhään keväällä. Tämän jälkeen pelto jää omilleen seuraavaan kevääseen saakka.

Hamppu kasvaa erityisen hyvin tasaisilla lohkoilla, joissa maa on multavaa eikä liian hapanta.

”Hamppu on myös erittäin hyvä kasvi hiilensidonnan kannalta. Kokeita on tehty Kuusamon korkeudella asti”, Saarelainen kertoo.

Biokuitutehtaassa kuituhampusta saadaan muun muassa rihmaa (oik.) ja sivuvirtana kuivikkeeksi menevää lastua. Kuva: Johannes Tervo

Hampusta ei kaavailla päätuotantosuuntaa tiloille, vaikka kasvupeitteisyyden vaatimukset hyvin täyttävä hamppu yltää syksyyn mennessä jopa neljän metrin korkeuteen.

Maksimisadoksi arvioidaan kahdeksaa tonnia hehtaarilta. Noin 200 euron tonnihinta vastaa nykyistä viljan hintatasoa.

”Hampun avulla saa riistapellonkin tuottavaan toimintaan. Tästä saa töitä ja tuloa, siksi innostuin”, hankkeeseen mukaan lähtenyt Petri Suokas kertoo. Hän johtaa Siementila Suokas Oy:tä.

Sopimustuotanto käsittää ulkomailta tulevat siemenet mukaan.

”Niitä ei kaupasta saa, Hemka varmistaa saannin ja sillä on myös lajikeoikeudet”, Suokas sanoo.

Kauhavalainen Olli-Pekka Hietamäki kertoo kokeilleensa hamppua osana viljelykiertoa nyt ensimmäistä kertaa.

"Tämä kasvu- ja korjuukausi on näyttänyt taas viljanviljelyn haasteet, joten hamppu näyttäisi olevan hyvä vaihtoehto viljelyriskin hallintaan.”

”Hinta on samaa luokkaa tämänhetkisen rehuviljatonnin kanssa ja näyttää siltä, että hamppusadosta on tulossa kaksinkertainen hehtaarisato viljoihin nähden kulujen ollessa samaa luokkaa."

Talvea vasten kasvin lehdistä putoaa ainesta, joka ravitsee maata. Erityisesti perunasadon arvioidaan hyötyvän hampun käytöstä kiertokasvina.

Tämä näkymä voi yleistyä nykyisestä, kunhan kuituhampun viljelysopimuksia saadaan tehtyä. Tavoite on tuhansissa hehtaareissa läntisen Suomen tasaisille pelloille. Kuva: Johannes Tervo

Kauhajoelle kaavaillaan viljelyalan kasvun myötä varastointia ja biokuitutehdasta. Viljelijöille ja koneyrittäjille ollaan järjestämässä aiheesta tilaisuutta vielä tänä syksynä.

”Kauhajoki on sopivan kaukana Oulusta, ja kuitua voisi tulla tänne Porista asti”, Suokas sanoo.