Kasvihuonekaasusta kasvihuoneen lannoitteeksi
Viljelypäällikkö Jorma Järvinen (vas.), insinööriopiskelija Veera Hurri ja tutkija Teijo Linnanen ja kuplakolonni. Korkeassa pylväässä virtaavat vesi ja lämpö-keskuksen savukaasut. Kaasut johdetaan rei’itetyn kalvon läpi, ja kaasu muodostuu kupliksi. Paineen vuoksi hiilidioksidi imeytyy kuplista veteen. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoJOROINEN (MT)
Kasvihuoneviljelmät voisivat tuottaa tarvitsemansa hiilidioksidin samalla uusiutuvalla polttoaineella, jolla ne lämmittävät huoneensa.
”Se edistää myös paikallista taloutta”, kuitulaboratorion tutkija Teijo Linnanen sanoo.
Uutta menetelmää on ensin kokeiltu Suur-Savon Sähkön ja Stora Enson laitoksilla. Nyt koelaitteisto porisee Famifarm Oy:n Järvikylän kasvihuoneiden lämpökeskuksen vieressä Joroisissa.
”Ehkä miljoona kiloa hiilidioksidia vuodessa meillä kuluu”, kertoo viljelypäällikkö Jorma Järvinen Famifarmista. ”Hiili on kasvien tärkein ravinne.”
Hiilidioksidi erotetaan vesikierron ja paineen säätelyn avulla. Kemikaaleja ei tarvita.
Savukaasu virtaa kuusimetriseen pylvääseen kuplina. Hiilidioksidi liukenee pylväässä virtaavaan kylmään veteen paineen alla.
”Tarvitaan vain vettä ja sähköä”, Linnanen kertoo. ”Ja samaa vettä kierrätetään.”
Menetelmä on saanut patentin. Valtion teknisen tutkimuskeskuksen alustavan arvion mukaan prosessi on kilpailukykyinen etenkin pienissä yksiköissä.
”Esimerkiksi Hanasaaren voimala Helsingissä voi olla liian iso tälle menetelmälle, jos kaikki hiilidioksidi halutaan talteen”, kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri kuvailee.
Hiilidioksidia tarvitaan teollisuudessa. Öljystä tehtyjä tuotteita voitaisiin tulevaisuudessa korvata selluloosasta, hiilidioksidista ja kalkista valmistetuilla tuotteilla. Hiilidioksidista voidaan myös tehdä metanolia ylijäämäsähkön avulla.
”Koelaitteisto tuottaa noin 200 grammaa hiilidioksidia tunnissa”, Linnanen kertoo. ”100 kiloa tunnissa tuottavassa laitoksessa voisi jo käyttää turbokompressoria, joka tehostaa energiankäyttöä.”
Insinööriksi opiskeleva Veera Hurri tutkii, onko hiilidioksidi tarpeeksi puhdasta kasvihuoneisiin. Esimerkiksi rikkidioksidi voidaan poistaa kalsiumkarbonaattikylvyssä.
Lämpölaitoksen ja korkean imeytyspylvään vierellä seisoo kolme sylinteriä. Ensimmäisessä on pienten kuplien samentamaa vettä. Isossa pylväässä veteen liuennut hiilidioksidi vapautuu nyt, koska paine on alempi.
”Savukaasun typpi ja muut ainesosat liukenevat paljon huonommin veteen, joten ne saadaan erotettua pois”, Tapio Tirri sanoo.
Vesi johdetaan toiseen sylinteriin alipaineeseen. Hiilidioksidi vapautuu ja johdetaan kaasusäiliöön.
”Kolmas sylinteri tekee menetelmästä taloudellisen”, Tirri kertoo.
Siinä saadaan kiertoa varten vettä, jossa on hyvin vähän hiilidioksidia. Hiilidioksidipitoinen jäännöskaasu taas menee uudelleen savukaasun mukaan.
Ensi kesänä Järvikylän kasvihuoneista eristetään pieni osa. Lämpölaitoksen savukaasusta erotettua hiilidioksidia johdetaan sinne.
Noin miljoonan euron hintainen demolaitos pystyisi jo tuottamaan kaiken Järvikylän kasvihuoneiden tarvitseman hiilidioksidin.
”Suomesta puuttuu taho, joka rahoittaisi tuotteistamista. Cleantechiin pitäisi investoida, mutta työkaluja ei tahdo löytyä”, Tirri sanoo.
”Alkukehittelyyn olemme saaneet hyvin tukea muun muassa Tekesiltä, yrityksiltä ja kunnilta.”
REA PELTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
