Suomessa oli hevosia jo pronssikaudella

Kuva: Joel Rosenberg

Tutkijoiden mukaan Suomessa oli kotieläimiä jo kivikauden loppupuolella. Vanhin tähän mennessä tutkituista kotieläinten luista kuului noin 3 700 vuotta sitten eläneelle lampaalle tai vuohelle

Aineiston varhaisin nauta ja hevonen elivät pronssikaudella. Hevosen ilmaantuminen jo näin varhain on uusi tieto Suomen arkeologialle, kertoo FT Auli Bläuer.

Hän on mukana Turun yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n Finn Arch-hankkeessa. Siinä selvitetään varhaisimpien kotieläinten historiaa Suomessa.

Tutkijat otaksuvat, että karjaa alettiin kasvattaa oletettua myöhemmin, koska niiden ruokkiminen talven yli oli vaikeaa. Metsästys ja kalastus tarjosivat pitkään varmemman toimeentulon kuin alkeellinen karjankasvatus. Varhaisimmat karjankasvattajat hankkivat edelleen toimentuloa myös metsästämällä ja keräilemällä luonnon antimia.

Karjanhoito alkoi rannikolla sisämaata aikaisemmin. Varhaisimmat merkit kotieläimistä sijoittuvat Satakunnan ja Pohjanmaan rannikolle. Siellä maan kohoamisen synnyttämät niityt tarjosivat runsaasti karjan ruokintaa soveltuvaa luonnonheinää.

Finn Arch-hankkeessa on ensimmäisen kerran selvitetty muinaisten lampaiden ja nautojen perimää DNA-analyyseillä. Ne osoittavat, että Suomessa on ollut sama lammaskanta yli 1 000 vuotta.

Vanhimmat DNA-analysoidut lampaat elivät rautakaudella. Meidän nykyiset alkuperäiset lammas- ja nautarotumme perustuvat näihin varhaisiin eläinpopulaatioihin, toteaa hankkeen johtaja, professori Juha Kantanen MTT:stä.

Maatiaisrotuja vaalitaan tärkeänä osana maamme biologista historiaa. Alkuperäisrotujen suojelu on osa YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n kansainvälistä pyrkimystä turvata kesytettyjen eläinten perinnöllinen monimuotoisuus.