Sateet ja räntä keskeyttivät kevätkylvöt
Viileät yöt ja yöpakkaset hidastavat nurmien ja syysviljojen kasvuunlähtöä. Etelä-Suomessa osa viljoista kuitenkin kasvattaa jo kortta.
Maanantain lumisade peitti pellot Pihtiputaan Muuraisjärvellä. Kuva: Petteri KivimäkiSateet keskeyttivät tasaisesti edenneen kevättyöt maan etelä- ja keskiosissa.
Kosteus eli sateet, räntä ja jopa lumi olivat kuitenkin tervetulleita, koska ne varmistavat jo tehtyjen kylvösten orastumista ja taimettumista, todetaan ProAgrian kasvutilannekatsauksessa.
Etelä-Suomessa kevättyöt ovat 5–10 vuorokautta edellä keskimääräisestä aikataulusta.
Maan keskiosissa kevään eteneminen on hidastunut tavanomaiseen aikatauluunsa. Lapissa kevään tulo on viikon jäljessä.
Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä kevätviljoista on paikoin kylvetty jo 80 prosenttia. Kevätvehnän kylvöt ovat ehtineet pisimmälle, osa pelloista on jo oraalla.
Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa kevätvehnän kylvöt ovat edenneet puoliväliin ja muiden kevätviljojen kylvöt ovat hieman jäljessä tästä.
Pohjois-Savossa ja -Karjalassa, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla kylvöjä vasta aloitellaan. Lapissa kevättöitä ei ole edes aloitettu.
Sokerijuurikkaan siemenet ovat maassa Etelä-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla jurtista on kylvetty 60 prosenttia.
Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa kevätrapsi on lähes kylvetty. Uudellamaalla ollaan rapsinkin kanssa hyvässä vauhdissa.
Viileät yöt ja yöpakkaset ovat jarruttaneet sekä syysviljojen, nurmien että uusien kylvöksien kasvuunlähtöä. Tästä huolimatta parhaat Etelä-Suomen pellot ovat jo oraalla.
Märkä ja lumeton talvi kuritti syysviljoja hyvin vähän. Kasvustojen kunto on normaali lähes koko maassa.
Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja osassa Keski-Suomea ruiskasvustot ovat jopa normaalia parempia.
Myös syysöljykasvit näyttävät selviytyneen pelättyä paremmin talvesta.
Kuminakasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä suuressa osassa maata, ainoastaan Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueen kuminapelloista osa on heikkoja.
Nurmet ovat talvehtineet tyydyttävästi suurimmassa osaa maata.
Viileys on hidastanut kevätrikkakasvien itämistä. Syksyllä itävistä rikkakasveista saunakukkaa ja mataraa esiintyy yleisimmin.
Lue myös:
Kasvukausi otti takapakkia Pihtiputaalla, kun pellot saivat lumipeitteen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
