Satoja yhdistelemällä syntyy paras rehuseos Mty Lapaton lypsykarjalle ‒ yhteistyö lähitilojen kanssa korvaamatonta

Seosrehua tehdään Lapaton maitotilalla kolme vaunullista päivässä.  Kuva: Mikko Nikkinen

Kurottajaan kertyy rutkasti ajotunteja Lapaton maatalousyhtymässä Savitaipaleella. Pitkistä etäisyyksistä ajo ei silti koostu, sillä hyvin suunnitellussa kokonaisuudessa kaikki seosrehun komponentit sijaitsevat lähellä toisiaan sekä pihattoja.

Tilan 350 lypsävän sekä muun karjan ruuaksi sekoitetaan noin 27 000 kiloa rehua päivässä, mutta ruokintaan kuluu vain noin 1,5 tuntia.

Säilörehusiiloja on yleensä auki talvella kaksi kerrallaan. Valinnan varaa olisi enempäänkin, sillä käytettävissä on yleensä vähintään kolmea eri säilörehusatoa. Niistä yhdistellään paras koostumus karjalle. Tällä hetkellä karja syö viime vuoden ykkös- ja kakkossatoa rinnakkain.

Vesa (vas.) ja Juho Lapatolla on selvät tavoitteet säilörehun laadulle. Noin 240 hehtaarin rehuala korjataan viidessä päivässä.  Kuva: Mikko Nikkinen

”Vuosia teimme aina mahdollisimman paljon säilörehua. Kaikilta lohkoilta koottiin kolme satoa ja kaikki vilja oli ostotavaraa”, kertoo Vesa Lapatto.

Keskisato nurmihehtaarilta on vaihdellut 9 500:n ja 10 500 kuiva-ainekilon välillä sateista riippuen. Laatutavoitteet ovat selkeät. D-arvon keskiarvon tulee olla 690 grammaa kilossa kuiva-ainetta ja kuitua on oltava yli 500 grammaa, muuten talvella tule ongelmia ruokinnassa, Vesa Lapatto linjaa.

Juho Lapatto kaivaa akselivaakaa esiin lumen alta. Taustalla Vesa Lapatto.  Kuva: Mikko Nikkinen

Viljan hinnan noustua osa lohkoista siirrettiin viljalle. Valintaa selkeytti lohkokohtainen satoseuranta, mutta myös lohkojen sijainti. Rehukuormista osa punnitaan akselivaa’alla, jonka tila hankki alun perin viljan ostamista varten.

”Seurannan avulla erottaa parhaat lohkot ja voi pohtia, miksi osa on huonompia”, Juho Lapatto sanoo.

Hän seuraa nurmien tilannetta myös ilmaisten satelliittikuvien avulla. ”Satelliittikuvia tarkastelemalla erottaa ongelmakohdat, joihin kohdistetaan tarpeen mukaan pellonparannustoimenpiteitä.”

Nurmien lannoituksessa käytetään pääasiassa vetoletkua, jonka ansiosta lannoittamaan päästään huomattavasti aiemmin keväällä kuin painavan lietevaunun kanssa. Vetoletkulevityksessä liete pumpataan sijoittavaan levittimeen suurella letkulla pellonlaidalla sijaitsevasta kontista tai säiliöstä.

Kasvukauden aikana näytteitä tulee otettua täsmällisen säännöllisesti, sillä tila on yksi Artturi-rehuanalyysin näytetiloista. Rehua analysoidaan ahkerasti myös käytön aikana, jotta seokseen osataan valita oikeat komponentit.

Rehusiilot ja kaikki rehun komponentit sijaitsevat lähellä pihattoja, joten rehun sekoitus ja ruokinta sujuvat nopeasti.  Kuva: Mikko Nikkinen

Lapatoilla on useita yhteistyötiloja, joilta yhtymä ostaa viljaa tuoresäilöntään. Samat tilat pitävät viljelykierrossa nurmea, jonka Lapatot korjaavat säilöön. ”Yhteistyökumppanit ovat meille äärettömän tärkeitä, ilman heitä meillä ei olisi tuotantoa tässä mittakaavassa”, Juho Lapatto kiittää.

Rehut säilötään siiloihin, joiden lisäksi asfaltoidulle alueelle on mahdollista tehdä aumoja tarpeen mukaan.