Vaatimaton mansikkasato toi marjahuijaukset toreille

Halla ja vesisateet verottivat mansikkasatoa. Kuva: PAsi Leino

Mansikkasatoa ovat kurittaneet tänä vuonna monet tekijät: pääsatoa vahingoittivat tammikuun kovat pakkaset ja kevään hallat.

Lämpimät säät kypsyttivät marjat etuajassa. Satokausi oli viime vuoteen verrattuna lähes kolme viikkoa aikaisemmassa.

Pääsato on jo loppunut, mutta mansikkaa tulee vielä myyntiin keväällä istutetuilta kasvulohkoilta.

"Pikkutaimista tulee vielä, mutta hyvin vähän. Juhannuksen aikaiset sateet tulivat kaikista pahimpaan aikaan, satokausi on sen takia niin lyhyt", valottaa Senni Luoma Luoman Mansikasta.

Sato olisi Luoman tilalla ollut kohtuullinen ilman heinäkuun sateita. Nyt vuosi ei ole hänen mukaansa läheskään edellisen veroinen.

Viljelyneuvoja Tuija Tanska Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta kertoo, että pikkutaimille rankat sateet voivat olla kova koitos.

"Yhdessä viikossa vettä tuli paikoin toista sataa milliä, kyllähän taimet kärsivät siitä. Juuret joutuvat hapettomaan tilaan eivätkä saa otettua ravinteita."

Mansikkapulaa on kompensoitu ruotsalaisella mansikalla. Skånesta löytyy Suomen markkinointiin erikoistuneita tiloja.

Tanskan tiedossa on epäilyjä siitä, että ulkomaalaista mansikkaa olisi myyty jälleen kotimaisena.

Vastaavia tapauksia on ollut aikaisemminkin. Myös toreilla myytävän ruotsalaisen mansikan alkuperä on toisinaan epäselvä.

"On käynyt niinkin, että puolalainen marja muuttaa ruotsalaiseen laatikkoon", Tanska toteaa.

Viime vuoden sato, noin 15 miljoonaa kiloa mansikkaa, vastasi melko hyvin kysyntää. Nyt on tiloja, jotka ovat saaneet Tanskan mukaan vain puolet normaalista sadosta.

Mansikkaa himoitsevilla on vielä jonkin verran peliaikaa.

Osa tiloista kokeilee myöhäistä Malvina-lajiketta, joka on vasta raakilevaiheessa

"Menee vielä puolitoista viikkoa aikaa, ennen kuin Malvinan sato kypsyy", Tanska kertoo. Mansikkaa on saatavilla hänen arvionsa mukaan elokuun loppupuolelle.

"Se, riittääkö sitä jokaisen suomalaisen suuhun, on toinen juttu."