Ruotsissa hanhia saa suojametsästää ‒ Suomessa hanhet syövät pelloilla rauhassa mahansa täyteen

Valkoposkihanhet saapuvat isoina parvina Pohjois-Karjalaan. Kuva: Lari Lievonen

Maanviljelijät kärsivät myös naapurimaissa valtavista hanhiparvista erityisesti maan eteläosissa. Erityisesti runsastunut kanadanhanhi on aiheuttanut Ruotsissa viljelijöille paljon vahinkoja. Lintuja torjutaan Ruotsissa erilaisilla nauhoilla, tuulessa heiluvilla virityksillä, äänillä ja muilla kekseliäillä tavoilla.

Ruotsissa vesilinnustuksessa on erilaiset säädökset kuin Suomessa. Metsästysajat on päätetty lajikohtaisesti alueittain. Kanadanhanhen metsästysaika kestää pääosin elokuun 11. päivästä tammikuun loppuun eli pidempään kuin Suomessa. Kahden viime vuoden aikana Ruotsissa ammuttiin Ruotsin metsästäjäliiton tilastojen mukaan lähes 20 000 kanadanhanhea ja 30 000 merihanhea.

Lisäksi hanhien suojametsästys on mahdollista Ruotsissa vuoden ympäri. Siellä valkoposkihanhia, merihanhia ja kanadanhanhia voidaan suojametsästää, jos lintuja esiintyy vähintään viiden yksilön parvissa sellaisilla pelloilla, joilta ei ole korjattu satoa, tai jotka voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle.

Suomen puolella valkoposkihanhi on rauhoitettu. Sen tappaminen ja luvaton häiritseminen on laitonta. Hanhen tappamisesta saa sakot ja lisäksi hanhen arvon, yli 300 euroa, joutuu korvaamaan valtiolle. Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, eli se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen.

Ely-keskuksen poikkeusluvilla osa tiloista voi karkottaa valkoposkihanhia.

"Ruotsin tapa on ehdottomasti paljon parempi. Nyt käytännössä kevätmuutolla ei saa hanhia edes hätistellä pois pelloilta, niin eihän tämä toimi", kiteyttää maanviljelijä Asko Miettinen.

"Se, että muutamassa yksittäisessä paikassa hanhia saa hätistellä, ei tee muuta kuin sen, että hanhet siirtyvät toiselle pellolle. Suojametsästyksellä saataisiin metsästäjät mukaan ja tehokkaampia toimia käyttöön."

Hanhia on Asko Miettisen pelloillakin käynyt jo tämän kevään aikana.

"Ne viihtyvät tuolla kauempana rantapellolla ja ovat kalunneet tehokkaasti nurmet. Mutta en minä niitä kerkiä vahtimaan koko ajan, kun on muutakin työtä tähän aikaan vuodesta", hän puuskahtaa.

Asko Miettisen mukaan olisi tärkeää, että noudatettaisiin viimesyksyistä eduskunnan enemmistön hyväksymää lausumaa, jonka mukaan valkoposkihanhi tulee poistaa suojeltavien lajien listalta EU:ssa, ampuminen tulee sallia myös keväällä ja poikkeusluvalla ammuttujen hanhien hyödyntäminen ruuaksi on sallittava. Lisäksi poikkeuslupamenettelyä tulee päätöksen mukaan sujuvoittaa.

"Näitä ei nyt ole toteutettu lainkaan, päätöksistä tulisi pitää kiinni, se olisi ensimmäinen askel ongelman ratkaisemisessa", Miettinen toteaa.