Maissin ja juurikkaan kylvötVäderstadin kiikarissa

Lautasmuokkaimen rungon kestävyys varmistetaan vetämällä sitä satoja tunteja kivisellä testiradalla, kertoo testausryhmän päällikkö Johan Almfeldt Väderstadilta. Veikko Niittymaa Kuva: Viestilehtien arkisto

VÄDERSTAD, RUOTSI (MT)

Ruotsalaista maatalouskonevalmistajaa Väderstadia ei voi moittia rohkeuden puutteesta. Maissiin kylvöön soveltuvaa konetta lähdettiin kehittämään, vaikka kukaan ei ollut aiemmin edes käynyt maissin kylvöpellolla.

Tuotekehityksen väki lähti opintoreissuille Eurooppaan ja Amerikkaan. Vajaassa vuosikymmenessä ideasta jalostui Tempoksi ristitty maissin kylvökone.

Tempo esiteltiin marraskuun Agritechnica-näyttelyssä Saksassa. Kun muut hoitavat syöttöä alipaineella, Tempo annostelee siemenet ylipaineella ja vielä puhaltaa siemenet viittäkymppiä maahan.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Christer Stark kuopsuttaa maissin siemeniä esiin esittelykoneen jäljessä, eikä tasaisuudessa ole moittimista. Starkin mukaan rakenteen etuna on, että ajonopeus voidaan nostaa ainakin kaksinkertaiseksi kilpailijoihin verrattuna.

Samaa patentoitua ideaa aiotaan soveltaa myös juurikkaan kylvöön. Väderstadin väki hymyilee kainosti, kun kysyy, milloin idea tuodaan viljankylvöön. He eivät ainakaan kiistä sitä.

Väderstad juhlii viikon päästä 50-vuotispäiviä. Yhtiötä ja sen toimintaa esiteltiin vapun jälkeen lehdistölle. Seuraavien viikkojen aikana tehtaalle odotetaan yli 3 000 vierasta.

Väderstad on perheyhtiö, jonka omistavat perustajan Rune Starkin neljä lasta. Toimitusjohtaja on Christina, Christer ohjastaa hallitusta, Bo markkinointia ja Anders tuotantoa.

Veljesten sormet alkavat syyhytä, kun tulee puhetta tuotteiden kehittämisestä. Isän kokeiluhenki on tarttunut pysyvästi myös poikiin.

Tuore juhlahistoriikki kertoo, että Suomella on erityistä merkitystä yhtiölle. Kun toiminta laajeni 80-luvulla, Suomi oli tärkein vientimaa.

Nyt vientiä on yli 30 maahan, ja yhtiöllä on 12 myyntiyhtiöitä ympäri Eurooppaa. ”Jalansijaa on jo Afrikassa, mutta Amerikka on valloittamatta”, Christer Stark linjaa tavoitteita.

Liikevaihto ylitti 180 miljoonaa euroa viime vuonna, ja tänä vuonna tähdätään yli 200 miljoonaan.

Starkin mukaan kauppa on käynyt viljan hintojen ansiosta hyvin ja kappalemyynti ylittää jo ennätysvuoden 2008. Tuotannossa on 12 erilaista konetyyppiä, joita kootaan 130 kappaleen päivävauhtia.

Päätuotetta Rapid-kylvölannoitinta on myyty 20 000 kappaletta ja lautasmuokkaimia Carrierejä puolet siitä.

Talous on kunnossa, omavaraisuusaste ylitti 55 prosenttia viime vuonna. Työntekijöitä on 1 100, joista 750 tehtaalla Väderstadissa.

Yhtiö on investoinut lujasti viime vuosina. Parhaillaan viimeistellään uutta kokoonpanohallia maissin kylvökoneille, ja varaosakeskuksen pohjat on valettu. Runsas vuosi sitten yhtiö osti Överumin entisen karkaisulaitoksen, jonne keskitettiin vantaiden valmistus.

Starkin mukaan maailman viljantuotannon odotetaan kasvavan 3 000 miljardiin kiloon seuraavien 30 vuoden aikana, jotta kasvava väestö saadaan ruokittua. Pelkkä tuotannon lisäystarve on 200 kertaa Ruotsin nykyinen viljasato. Siinä riittää työsarkaa myös Väderstadille.

Samaan aikaan viljelykelpoinen ala supistuu yksin Euroopassa 260 hehtaarin päivävauhtia. Stark ennustaa, että viljelysmaa on pian eniten tuotantoa rajoittava tekijä.

Pellon muokkaaminen vain kylvörivin kohdalta eli strip till kiehtoo Väderstadia. Ensimmäistä prototyyppiä esiteltiin lehdistölle tehtaan läheisellä pellolla ja suppea myynti alkanee vuoden päästä.

Etumuokkari on korvattu 25 senttiin yltävillä kapeilla piikeillä. Rakenne soveltuu keveille ja keskijäykille maille, mutta ei saville.

Nelimetrisen kylvökoneen edessä oli 260 hevosvoiman traktori, jonka jokainen hevosvoima tarvittiin kylvökoneen liikuttamiseen.

Starkit näkevät strip tillin tulevaisuuden menetelmänä, jolla voidaan varmistaa sadontuottoa.

Väderstad testaa koneiden kestävyyttä monin tavoin, joista kivimurskaamon viereen tehty koerata lienee erikoisin.

Vierailuhetkellä testissä oli lautasmuokkain, joka poukkoili korkealle, kun sitä kiskottiin pitkin kivistä tannerta.

Paikka keksittiin, kun tehdasta laajennettiin ja mursketta ajettiin muutaman kilometrin päästä rakennuksen perustuksiin.

Testausryhmän johtajan Jonas Almfeldtin mukaan kenttätestit ovat vain varmistusta. Pääosa kestävyystesteistä tehdään tietokoneiden ruuduilla sekä laboratoriossa.

Aiemmin koneita testattiin pääosin pellolla. Peltotestejä tehdään edelleen liki 20 maassa, mutta sopivaa testausaikaa on usein vain muutama viikko vuodessa.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF