Naiset ovat hieman miehiä halukkaampia raottamaan kukkaronnyörejään viljelijän hyväksi. Kuva: Timo Filpus
Enemmistö suomalaisista maksaisi ruuasta enemmän, jos sillä turvattaisiin viljelijän toimeentulo – mikseivät tuottajahinnat nouse?
Kuluttajatutkimuskeskuksen professorin Eva Heiskasen mukaan iso osa kulutuksesta ei ole tietoisesti harkittua.
Mieluiten tuottajille lisää maksaisivat kristillisten äänestäjät, harvimmin RKP:n kannattajat. Molempien osuus vastaajista on kuitenkin pieni, ja virhemarginaali näin ollen suuri. Kuva: Timo FilpusLiki 60 prosenttia suomalaisista olisi valmiita maksamaan kotimaisesta ruoasta enemmän, jos se varmistaisi viljelijöille kohtuullisen toimeentulon.
Naiset avaisivat kukkaronnyörejään ruokaostoksilla jonkin verran miehiä hövelimmin. Mieluiten viljelijäystävällisempää hintaa ruuasta maksaisivat yli 55-vuotiaat. Kaikissa ikäluokissa näin vakuuttaa kuitenkin yli puolet vastaajista.
Tulokset selviävät MT:n teettämästä kyselystä, jonka toteutti Kantar TNS Agri.
Mieluiten ruuasta lisää maksaisivat itä- ja pohjoissuomalaiset, harvimmin länsisuomalaiset, uusimaalaiset ja pääkaupunkiseutulaiset. Kaikilla alueilla kuitenkin yli puolet vastaajista olisi valmiita maksamaan lisää.
Myös vastaajien tulotaso ja ruokakunnan koko näkyi vastauksissa. Pienituloiset ja yksin, tai vastaavasti yli neljän hengen taloudessa asuvat olivat hieman muita varautuneempia kotimaisen ruuan korkeampaa hintaa kohtaan.
Eri puolueiden kannattajista maanviljelijöille tilitettäviin lisiin myönteisimmin suhtautuvat kristillisdemokraattien ja keskustan äänestäjät. Kolmanneksi nousivat kenties yllättäen vihreiden äänestäjät. Perää pitivät rkp:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten äänestäjät.
Kyselyyn haastateltiin yhteensä 1 023 suomalaista 8.10. ja 13.10. välisenä aikana. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttia suuntaansa. Alaryhmien osalta tulokset ovat suuntaa antavia.
Erityisesti puoluekannatuksen mukaisissa vastauksissa vastaajamäärät ovat ääripäissä pieniä, ja virhemarginaali näin ollen suuri.
Kotimaisen ruuan hinta on noussut keskustelunaiheeksi poikkeuksellisen huonon satovuoden ja samaan aikaan kallistuvien tuotantopanosten vuoksi. Tuottajahintojen nostaminen on kuitenkin ollut eräänlainen ikuisuusongelma jo ennen nykyistä kriisiä.
Jos kerran kolme viidestä kansalaisestakin on valmis maksamaan lisää viljelijän toimeentulon takaamiseksi, miksei tuottajahintoja saada kohoamaan?
Osasyy voi olla siinä, etteivät ihmisten kulutustottumukset yleensä heijasta kovinkaan hyvin heidän asenteitaan, kertoo kuluttajatutkimuskeskuksen professori Eva Heiskanen.
”Kuluttajien valintoihin vaikuttavat asenteiden lisäksi hyvin monet asiat, kuten esimerkiksi se, miten tuotteet ovat kaupassa esillä”, Heiskanen selittää.
Hän on tutkinut erityisesti ekologisten asenteiden merkitystä kulutukselle. Tutkimuksissa on huomattu, että ympäristötekojen kuten ekologisten ostosvalintojen vaihtelusta vain 10–20 prosenttia selittyy ihmisten ekologisilla asenteilla.
”Hyvin iso osa kulutuspäätöksistä ei ole tietoisesti harkittuja. Voi toki olla, että osa ihmisistä ostaisi kotimaista ruokaa saman verran, vaikka se olisikin kalliimpaa. Viljelijälle menevä suurempi osuus olisi kuitenkaan tuskin kaikille ostopäätökseen johtava syy.”
Kauppa voi kuitenkin Heiskasen mukaan vaikuttaa paljonkin siihen, millaisia valintoja kuluttajat tekevät. Hinnan lisäksi ostopäätökseen vaikuttavat esimerkiksi se, mitä tuotteita markkinoidaan, ja mitkä tuotteet ovat parhaiten esillä.
”Jos kotimaiset tuotteet olisivat enemmän framilla ja ulkomaisia saisi kaivaa hyllyjen periltä, niin silloinhan valtaosa valitsisi sen kotimaisen tuotteen.”
Tällöin muutaman sentin tuottajalle suuntautuvan hinnankorotuksen vaikutukset asiakkaiden kulutuspäätöksiin olisivat tuskin kovinkaan suuret. Heiskasen mukaan kotimaisen ruuan arvostuksen ja tuottajien kannattavuuden parantamiseksi voitaisiinkin vaikuttaa asenteiden lisäksi toimintaympäristöä muuttamalla.
”Kauppahan sanoo, että tuotteet on aseteltu ihan myynnin mukaan, mutta joku tuotehan aluksi laitetaan esille, ja sitten sitä ostetaan eniten.”
Jos tuottajahintojen nostaminen halutaan siirtää suoraan tuotteiden kuluttajahintaan, on mahdollisimman konkreettinen viestintä asiasta tehokkainta kulutuspäätösten ohjaamiseksi. Tuotteen yhteydessä voi esimerkiksi kertoa siitä suoraan tuottajalle tuloutuvan osuuden.
”Kyllä se on varmasti sitä tehokkaampi keino, mitä konkreettisemmin se esitetään”, Heiskanen arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
