Turve- ja multapellot pelastivat Suomen pahimmalta katovuodelta

Kuva: Timo Filpus

Vuosi 2021 jää historiaan yhtenä pahimmista katovuosista vuosikymmeniin. Hankalat sääolot pilasivat kevätviljojen satotoiveita etenkin maan eteläosissa.

Syysviljoista saatiin lähes normisato, mutta kevätviljojen sadot jäivät vaatimattomiksi. Eivät kuitenkaan koko maassa.

Parhaat ohran ja kauran sadot korjattiin Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Samaan aikaan etelässä sadot olivat poikkeuksellisen heikkoja.

Tiedot on poimittu Luonnonvarakeskus Luken marraskuun lopulla julkaisemista satotilastoista.

Tämä ei ollut yllätys. MT kokosi yhteen 12 viimeksi kuluneen vuoden ohran ja kauran satotiedot ely-keskuksittain.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on saatu 12 vuoden vertailujakson aikana parhaat ohra- ja kaurasadot yhdessä Varsinais-Suomen kanssa. Myös Pohjois-Pohjanmaa on kärjen tuntumassa.

Erona on, että Pohjanmaalla satoa tulee tasaisesti vuodesta toiseen, kun etelässä sadot vaihtelevat laidasta laitaan.

Viime syksy oli tästä malliesimerkki. Pohjanmaalla kauran sato oli likimain sama kuin edellisinä vuosina, kun etelässä pudotusta oli nelisenkymmentä prosenttia ja Kymenlaaksossa lähes puolet.

Ohran sato notkahti Pohjanmaalla alle 20 prosenttia ja etelässä 50 prosenttia pahiten Kymenlaaksossa.

Vain Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla yllettiin yli 3000 kilon hehtaarisatoon ohrapelloilla, kun Kymenlaaksossa jäätiin puoleen siitä ja Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla päästiin nipin napin yli 2000 kilon.

Mikäli Pohjanmaalla olisi korjattu yhtä huono kaura- ja ohrasato kuin etelän maakunnissa, laariin olisi kertynyt lähes puoli miljardia kiloa vähemmän ohraa ja kauraa kuin nyt saatiin talteen.

Koko maan viljasato oli Luken mukaan 2,55 miljardia kiloa, mikä on toiseksi heikoin sato yli 50 vuoteen. Vain vuonna 1987 sato oli pienempi, 2,15 miljardia kiloa.

Samat kolme Pohjanmaan maakuntaa erottuvat myös toisessa tilastossa, turve- ja multamaiden määrissä.

Eurofins toimitti MT:lle viljavuusnäytteiden maaperätiedot vuosilta 2011–2015 sekä 2016–2020. Koosteiden takana on yli miljoona viljavuusnäytettä.

Eniten turve- ja multamailta tulleita näytteitä oli vuosina 2016–2020 Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa jopa neljännes viljavuusnäytteistä. Myös Satakunnassa on keskimääräistä enemmän turve- ja multamaita.

Etelässä turve- ja multamaita on alle viisi prosenttia kaikista viljellyistä pelloista, vähiten aivan etelärannikolla kuten Turunmaan saaristossa, missä multavien maiden osuus alittaa kaksi prosenttia.

Peltojen multavuudella saattaa olla merkitystä tulevaisuudessa, mikäli ilmastonmuutos etenee ja säiden ääri-ilmiöt yleistyvät. Pohjamaan pelloilla näyttäisi olevan parhaat edellytykset sopeutua muuttuviin oloihin.

Syksyn viljasato jäi 2,55 miljardiin kiloon, lähes 30 prosenttia pienemmäksi kuin kymmenen viime vuoden keskimääräinen viljasato, Luke arvioi marraskuun lopulla.

Satoarvio kutistui kasvukauden edetessä. Heinäkuussa Luke ennakoi 3,1 miljardin kilon satoa. Elokuussa arvio laski 2,8 miljardiin kiloon.

Alkukesän koleus ja märkyys ja kesäkuun kuivuus ja helle kurittivat etenkin ohraa, joka sato on pienin lähes 50 vuoteen.

Myös muista kevätviljoista saatiin niukasti täytettä laareihin. Kymmenen vuoden jaksolla tarkasteltuna satomäärät olivat kauralla ja rukiilla neljänneksen ja vehnällä viidenneksen pienempiä. Syysvehnästä saatiin lähes normaali sato.