Lannoitus on tarkoitettu kasville eikä maalle
SEINÄJOKI (MT)
Viljelijä Lauri Hantulan ajatusmallina on lannoittaa kasvia vain sen tarpeen mukaan. Lannoite on tarkoitettu kasville, ei maalle. Tällä ajatusmallilla ja jatkuvalla tilan kehittämisellä Hantulan keskisadot vehnästä ja ohrasta ovat 7–8 tonnia hehtaarilta.
Hantulan tilalla on menossa toista kesää peltomittakaavainen lannoituskoe yhteistyössä Hankkija-Maatalouden kasvuohjelman kanssa.
Parin hehtaarin koelohkot saavat typpeä 150, 170 ja 200 kiloa hehtaarille. Kolmevuotisen kokeen korkeisiin typpimääriin saatiin lupa ympäristöministeriöstä.
Viime vuoden tulokset olivat sellaisia kuin odotettiinkin, kertoo Hankkija-Maatalouden kehityspäällikkö Martti Yli-Kleemola.
Suurin sato sekä taloudellisesti kannattavin tulos saatiin koelohkolta, joka oli saanut 200 kiloa typpeä. Tärkein tulos tuli kuitenkin sadon ravinneanalyyseistä: suurimmat typpimäärät saaneet vehnät ottivat myös maasta ravinteita eniten.
”Mitä suurempi sato saadaan, sen ympäristöystävällisempää viljely on”, Yli-Kleemola vetää tuloksia yhteen. Suuri sato ottaa maasta enemmän ravinteita kuin sinne on lannoituksessa laitettu.
Hantula korostaa, että suuria satoja ei ole saatu ilman työtä. Pellon vesitalouden ja pH:n on oltava kunnossa. Vesitalous paranee säätösalaojituksella ja pH kalkitsemalla. Hantulassa lohkojen pH:t ovat 7,5:ssä.
Säätösalaojituksen toimivuudesta Hantulalla on käytännön esimerkki. Samalla peltoaukealla toisella ohralohkolla oli säätösalaojitus ja toisella ei. Satoero oli tonnin hehtaarilta. ”Vesi riittää säätösalaojituksella parikin viikkoa pidempään.”
Hantula toteaa, että viljelyssä on aina jotain, mitä voisi tehdä paremmin. ”Kahdesta tiestä voi valita joko voivottelun tai kehityksen.”
Tilan 255 peltohehtaarilla viljellään vehnää ja ohraa. Lisäksi tilalla kasvatetaan lihasikoja ja broilereita.
Suuret sadot ovat jatkuvan kehitystyön tulosta. Kustannussäästöjä on haettu kylvö- ja kasvinsuojelutraktoreiden automaattiohjauksella. Kaikki päällekkäisajo jää näin pois.
”Näillä hehtaareilla säästöt siemenessä, lannoitteissa ja kasvinsuojeluaineissa ovat merkittäviä.”
Omien eläinten lannan ravinteet käytetään hyväksi pellolla. ”Viljely on voimaperäistä, mutta silti ympäristöystävällistä.”
Esimerkiksi maan fosforiluvut laskevat koko ajan.
SAARA NIKKARI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
