Ohjeiden puute sekoittaa lomitusrenkaiden toimintaa

Olli Nissinen siirsi karjalle paalirehua Kuopion Riistavedellä, missä hän maanantaina lomitti Juuso Voutilaisen robottinavetassa. Kuva: Pentti Vänskä

Kuopion paikallisyksikössä ei lomitusrenkaiden ensi vuoden kokouksia kutsuta koolle. Maan suurimmalla lomitusalueella toimii 15 varsin itsenäistä lomitusrengasta.

Lomituspalvelujohtaja Mirja Jestoi perustelee Kuopion ratkaisua sillä, että lomitusrenkaan viljelijäosakkaat pystyvät järjestämään lomituksensa muita lomansaajia paremmin.

”Muut kokevat tässä epäoikeudenmukaisuutta”, Jestoi sanoo.

Lomitusrenkaan kokouksissa kunkin lomat listataan moneksi kuukaudeksi. Maatalouslomittaja saa työlistansa. Äkillisiin sijaisapuihin lomittaja haetaan usein renkaan ulkopuolelta.

Tuettua maksullistakin 120 tunnin lomitusta järjestyy Jestoin mukaan lomitusrenkaissa paremmin kuin muille.

Paikallisyksikkö päättää lomitusrenkaiden toiminnasta.

MT:n tietoon on tullut muualtakin maasta vastaavaa käytännön muuttamista lomitusrenkaissa.

Johtaja Antti Huhtamäki kiistää Melan ajavan lomitusrenkaita alas. Niiden joustavaa toimintaa ja roolia ei heikennetä.

”Lomitusrenkaat voivat toimia kuten tähänkin asti.”

Huhtamäki epäilee väärinkäsitysten kumpuavan Melan koulutustilaisuuksista ja alkuperäisestä hallituksen muutos­esityksestä lomituspalvelulakiin. Eduskunta muutti sittemmin lakia.

Viljelijä voi nyt edelleen muuttaa loma-aikojaan kirjallisen ilmoituksen jälkeen.

Hallituksen esitys olisi jäykistänyt lomitusrenkaita ja järjestelmää.

Tasavallan presidentti vahvisti tänään keskiviikkona uuden lomituspalvelulain. Voimaan se tulee perjantaina ensi vuoden alkaessa.

Antti Huhtamäki aikatauluttaa Melan lomitusohjeita helmikuulle. Lomitusalueilla ohjeita jo odotetaan.

Mirja Jestoi onkin varovainen kommenteissaan lainmuutosten vaikutuksista 15 kunnan lomitusalueella. Heinävesi on Etelä-Savossa, muut Pohjois-Savossa. Pääkonttori sijaitsee Kuopion Maaningalla.

Jestoi arvioi, että hänen alueellaan vähenee vuosittain 5 000 lomituspäivää. Maksujen korotusten ja säästölain vaikutuksia voi vain arvailla. Viime vuonna alueella lomitettiin 70 000 päivää.

Pienet hevostilat ja lihakarjan kasvattajat menettävät lomaoikeutensa. Alueen viljelijät kouluttautuvat innolla, mutta enää ei sijaisapua saa aikuiskoulutukseen. Vakinaiset 279 lomittajaa pitävät työpaikkansa, ja määräaikaisiakin tarvitaan aika joukko.

”Tarvitsemme tekeviä käsipareja.”

Lomitustensa itse järjestäjiä siirtyy käyttämään paikallisyksikön lomittajia. Sijaisavun kirjallisessa hakemisessa Jestoi ennakoi viljelijöillä uuteen käytäntöön totuttelemista.