Koneviesti: Mikkeliläinen viljelijäpariskunta rakennutti kylmäpihaton – erillisiä makuuparsia ei tarvita

Jaana ja Tero Nikulainen ovat tyytyväisiä uuteen pihattoon. Emännän mukaan eläimet ovat myös rauhallisempia kuin vanhassa navetassa. 

Jokaista pihatossa olevaa lehmää voidaan seurata suoraan tietokoneelta. Näytölle saadaan näkyviin terveystilanne ja vaikka kiimakierron tilanne. 

Mikkeliläiset Jaana ja Tero Nikulainen suunnittelivat uuden navettarakennuksen rakentamista muutamia vuosia. Ajatuksena oli yhden robotin navetta, sillä aiemmin käytössä ollut parsinavetta oli käynyt ahtaaksi ja tuotannon laajentaminen siinä ei ollut järkevää.

Tutustumalla jo valmiisiin rakennuksiin ja vertailemalla rakennuskustannuksia Nikulaiset päätyivät kylmäpihattoon, jossa on kestokuivikepohja. Ratkaisussa ei tarvita erillisiä makuuparsia, vaan eläimet saavat vapaasti etsiä paikkansa kuivitetulla makuualueella.

Kuiviketta tosin kuluu enemmän, mutta kokonaisuutena työmäärä on Nikulaisten mukaan vähäisempi. Nykyisellään turvetta lisätään tarvittaessa ja kuiviketta käännetään vanhalla kultivaattorilla.

Uudisnavetta on kokonaispinta-alaltaan 1 000 neliömetriä. Se jakautuu sisätiloissa kestokuivikemakuuosastoon, jota on pihatto-osasta noin puolet, sekä ruokintapöytään ja lantakäytävään. Lantakäytävä pidetään puhtaana vaijerivetoisella raapalla. Lantakäytävältä tuleva lietelanta ajetaan silppuavalla uppopumpulla 1 200 kuution lietesäiliöön.

Rehu jaetaan ruokintapöydälle apevaunulla. Ilmanvaihto tapahtuu katon harjalla olevan katetun aukon kautta. Lämpimillä ilmoilla ikkunoiden virkaa toimittavat valolevyt laskeutuvat tarpeen mukaan automatiikan ohjaamana alas.

Lypsyrobotti on rakennuksen päädyssä, jossa on myös huoltotilat. Robottitilaa ei ole eristetty, vaan sen pihaton puoleinen sivu on auki. Sosiaalitilat ovat erillisessä kontissa pihaton päädyssä.

Uusi pihatto joutui heti kovaan kylmäkokeeseen, sillä lähes heti eläinten sisäänoton jälkeen alkoi pakkaskausi, jota kesti kuukauden verran. Ongelmia toki oli, mutta olisi voinut olla enemmänkin, kertovat Nikulaiset.

Robottitilaa jouduttiin lisälämmittämään sähköpuhaltimella pitkiä aikoja. Kuivikekerroksen kanssa ei ollut ongelmia, vakka kerros jäi melko ohueksi ja oli pelkkää turvetta.

Joitakin parannuskohteita tuli kuitenkin esiin. Lantaraapalle olisi hyvä saada lämmitettävä asemapaikka. Kovilla pakkasilla sitä piti ajaa käsikäytöllä, sillä automatiikkaa ei uskallettu käyttää. Juottokuppien pitäisi olla lämmitettäviä, nyt ainoa toimiva juomapaikka oli pihaton ”lämpimässä” päädyssä.

Tulevalle talvelle on tarkoitus laittaa robotille muoviliuskaseinä, nyt sitä ei vielä uskallettu laittaa siinä pelossa, että lehmät eivät ehkä osaa mennä lypsylle opetteluvaiheessa.

Nikulaiset eivät jättäneet vanhaa parsinavettaa joutokäynnille, sillä siellä jatketaan lypsyä. Uuteen navettaan sopii kerrallaan 65 lehmää lypsyyn ja vanhaan kolmisenkymmentä. Ajatuksena on nostaa kokonaislehmämäärä 85–90 lypsävään, riippuen kuinka peltoa on saatavissa tulevaisuudessa.

Koko Koneviestin jutun pääset lukemaan tästä linkistä.