Kasvukauden alku lupaa suurinta viljasatoa viiteen vuoteen

Ruis heilimöi vaikuttavasti sunnuntaina Pöytyällä Varsinais-Suomessa. Ruista on viljelyssä paljon, mikä povaa isoa ruissatoa. Kuva: Veikko Niittymaa

Kahden katovuoden jälkeen luvassa voi olla taas normaali sato ja jopa normaalia parempi, sillä kylvöt ovat orastuneet mallikkaasti viljojen päätuotanto­alueilla etelässä ja lännessä.

On mahdollista, että kokonaissato nousee yli 3,5 miljardiin kiloon, jopa lähemmäs 4:ää miljardia kiloa, jos kesä suosii viljojen kasvua.

Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen.

Siitä huolimatta Maaseudun Tulevaisuus päätti laatia oman arvion satonäkymistä, kun suurin osa kylvöistä on oraalla, rukiit ovat tähkällä ja ensimäistä säilörehusatoa aletaan kohta korjata.

Luvut tarkentuvat parin viikon päästä, kun tukihakemukset on jätetty ja viranomaiset saavat alustavia koosteita kylvö­aloista. Luonnonvarakeskuksen (Luken) ensimmäinen satoennuste tulee heinäkuun lopulla.

Ennuste nojaa viime vuosien viljalajien kylvöaloihin ja sato­tietoihin. Jos sato olisi hyvä joka puolella maata, neljän miljardin kilon viljasato on lähellä. Jos jäädään keskinkertaiseen, silloin 3,5 miljardia kiloa voi tehdä tiukkaa.

Kolmannessa versiossa arvioitiin, että lännessä ja etelässä saadaan hyvä sato ja idässä ja pohjoisessa keskinkertainen. Lopputulos 3,9 miljardia kiloa ei juuri poikkea hyvästä sadosta koko maassa, sillä pääosa viljasta kasvaa etelän ja lännen alueilla.

Vehnän sadoksi ennuste lupaa 800–900 miljoonaa kiloa, rukiin 135–155 miljoonaa, ohran 1 460–1 660 miljoonaa ja kauran sadoksi 1 000–1 190 miljoonaa kiloa

Rajaus on paikallaan siksi, että kylvöt on tehty lännessä ja etelässä ja kasvu on ehkä viikon edellä tavanomaista, kun idässä ja pohjoisessa touot ovat vielä kesken.

Kahtena viime vuonna sato jäi heikoksi ensin sateiden ja märkyyden ja viime vuonna kuivuuden takia. Nyt vettä on saatu sopivasti itää ja pohjoista lukuun ottamatta.

Ennätyssatoon ei ole eväitä, sillä viljojen kylvöalat ovat supistuneet lähes suoraviivaisesti. Kun vielä 2015 viljaa kylvettiin 1,15 miljoonaa hehtaaria, nyt miljoonakin tekee tiukkaa.

Historian suurin viljasato korjattiin vuonna 1990, jolloin satoa kertyi 4,25 miljardia kiloa. Viljaa kylvettiin silloin 250 000 hehtaaria enemmän kuin viime vuonna.

Neljän miljardiin kiloon yllettiin myös vuosina 2013 ja 2014. Kahtena seuraava vuonna (2015 ja 2016) päästiin hieman yli 3,5 miljardiin kiloon, mikä on lähellä EU-ajan keskiarvoa.

Kotimaan viljan tarve on kolmen miljardin kilon tuntumassa.

Ennakkoon näyttää siltä, että sato kattaa kaikkien neljän pääviljan tarpeen. Ruista saatetaan saada puolentoista vuoden tarpeiksi

Syksyn viljasadosta saattaa muodostua keskinkertainen ja jopa hieman sitä parempi, jos kesä suosii kasvua. Alku on ollut lupaava monin paikoin maan etelä- ja länsiosissa.