"Kasvintuhoojat, vieraslajit, ääri-ilmiöt..." Näin Suomen elinkeinojen tulee varautua ilmastonmuutokseen

Luken mukaan laidunkiertoja tulee muuttaa pitämällä talvi- ja kesälaitumet erillään. Näin ehkäistään ylilaidunnusta. Kuva: Kari Lindholm

Maatalouden ilmastokestävyyttä pitää parantaa varautumalla sää-vaihteluun ja ääri-ilmiöihin. Se vaatii säähaitoista johtuvien vakuutusten kehittämistä ja viljelyn monipuolistamista, selviää Luonnonvaraskeskus Luken tuoreesta tutkimuksesta.

Luken selvitys koskee maa-, metsä-, riista-, kala- ja porotalouden kohtaamia haasteista ilmaston muuttuessa.

Maatalouden tulee varautua muutoksiin sadannassa vuoden ja kasvukauden aikana. Luken mukaan se edellyttää vesitalouden hallintajärjestelmien kehittämistä ja viljelemällä yhä enemmän syyskylvöisiä viljelykasveja.

Myös kasvintuhoojien lisääntymistä tulee rajoittaa. Selvityksen mukaan tähän voidaan vaikuttaa kestävyysjalostuksella, torjuntamenetelmien kehittämisellä ja estämällä vieraslajien maahantulo.

Metsätuhojen välttämiseksi kansainvälinen taimikauppa pitää lopettaa ja yhdenpuulajin kasvattamisen sijaan suosia sekametsärakenteita. Tämä on mahdollista noudattamalla käytössä olevia metsänhoito-ohjeita ja lisätä lehtipuulle tehtyjä uudistuksia.

Tasaisen puunhuollon turvaamiseksi alemman tieverkon kunnosta ei pidä tinkiä.

Riistataloudessa avainasemassa on kantojen ja vieraslajien seuranta. Myös metsästyksen säätely on säilytettävä ajantasaisena.

Tuotekehittely nousi kalatalouden yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi.

Istutuksista tulisi luopua ja siirtyä kohti luonnollista elinkiertoa. Ilmaston lämpenemisestä hyötyvien kalalajien, kuten kuhan ja ahvenen kalastus täytyy säilyttää kestävänä. Särkikalojen käyttöä ravinnoksi on tärkeä kehittää.

Sisämaan kalankasvatuksessa pitäisi pyrkiä siihen, että viileää vettä olisi käytettävissä myös kesän kuivuus- ja hellekausina.

Poronhoitoa liitetään tiiviimmin metsätalouden ja muun maankäytön suunnitteluun. Myös saamelaisalueiden perinteisiä menetelmiä tuetaan.