Laulujoutsenet eivät vielä sotke viljelyksiä – kevätmuutto aikaistuu vuosi vuodelta
Pelloilla lepäävät ja ruokailevat laulujoutsenet tallovat vetisiä peltoja varsin tehokkaasti.
Laulujoutsenia vetisellä kiitoradalla torstaina Halikossa Kuva: Jaana KankaanpääLeudot ja lumettomat talvet houkuttelevat satoja laulujoutsenia jäämään Suomeen, mutta niitä on nyt selvästi tullut lisää, kertoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.
Suuria joutsenparvia on havaittu Ahvenanmaan lisäksi eteläisessä Suomessa.
Toistaiseksi iso osa laulujoutsenista uiskentelee merenlahdissa ja tulvineissa joissa.
Suurissa määrin niitä ei vielä ole tullut ruokailemaan viljelyksille, selviää soittokierroksella Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen.
Tämä on hyvä, koska isoine räpylöineen laulujoutsenet talloisivat märkiä peltoja tehokkaasti.
Kaikkiaan Suomessa on noin 10 000 laulujoutsenta.
Lämmin sää saa linnut muutamaan kohti pohjoista tavallista aikaisemmin.
Leutoa on ollut menneinäkin vuosikymmeninä, mutta 2000-luvulla tällaisia talvia on ollut keskimäärin joka toinen vuosi, Södersved kertoo.
Joutsenten lisäksi kevät on tuonut Suomeen kymmenittäin metsähanhia. Koko 2010-luvun ne ovat Södersvedin mukaan tulleet yhä aikaisemmin.
Metsähanhien lisäksi on nähty meri- ja tundrahanhia.
Suurista petolinnuista merikotkien päämuutto alkaa helmikuun lopulla. Sekä meri- että maakotkia on Suomessa runsaasti myös läpi vuoden, Södersved kertoo.
Muuttolinnuistamme tänne on palannut myös muun muassa töyhtöhyyppiä, kiuruja sekä uuttu- ja sepelkyyhkyjä.
Mikäli lämpimät lounaisvirtaukset jatkuvat, hanhi- ja joutsenparvet kasvavat nopeasti ja kiurut ja töyhtöhyypät saattavat yleistyä jo lähiviikkoina, BirdLife tiedottaa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
