Poikkeuksellinen vuosi Virossa: Kolme viljelijää korjasi viisi nurmisatoa

Virossa ensimmäinen ja toinen sato jäivät keskivertoa heikommiksi, mutta kolmannen niiton kohdalla satoa saatiin hyvin, kertoo Kristiina Märs. Kuva: Tuulikki Viilo

Tämä vuosi on ollut Virossa erikoinen. Moni virolaisviljelijä sai korjattua poikkeuksellisesti neljä nurmisatoa, ja kolme viljelijää ylsi peräti viiteen satoon.

Etelä-Viroon kevät tulee pari viikkoa aiemmin kuin pohjoiseen.

Ensimmäisessä korjuussa saatiin vain 30–70 prosenttia viime vuoden satomääristä, sanoo säilörehuasiantuntija Kristiina Märs.

Toinen säilörehusato jäi vieläkin heikommaksi. Parhaimmillaankin sato oli vain puolet siitä, mitä viime vuonna.

Kolmannen niiton kohdalla ääni kellossa oli muuttunut: säilörehua tuli reilusti paremmin kuin viime vuonna.

Moni maidontuottaja teki olosuhteisiin sopeutuakseen kokoviljasäilörehua, Märs sanoo. Seoksissa käytettiin vaihdellen syysohraa, syysvehnää, ruista, ruisvehnää ja kauraa.

”Sillä korvattiin ensimmäisen sadon puutteita. Ongelmana tosin, että kokoviljasta ei saada eläimille olkea.”

Nyt siilot ovat täynnä, eikä puutetta säilörehusta ole.

Sinimailasen käyttö Virossa on yhä suositumpaa. Myös säilörehuherneen käytön suosiolle on perusteita, Märs kertoo.

”Säilörehuherneestä voi tehdä kaksi korjuuta. Herneet myös suojaavat muita kasveja auringon paahteelta.”