Viljanostajat panivat puhdistamolietteet pannaan – viranomaiset sallivat peltokäytön

Gasumin Turun biokaasulaitos käsittelee kaupungin ja lähikuntien puhdistamolietteet ja tekee niistä kierrätyslannoitteita viherrakentamiseen ja maatiloille. Kuva: Pasi Leino

Puhdistamolietteistä saatavien kierrätysravinteiden markkinat ovat muuttuneet nopeasti sen jälkeen, kun Viking Malt kertoi rajoituksista. ”Markkina heikkeni merkittävästi ja hyvin lyhyessä ajassa”, toteaa toimitusjohtaja Eljas Jokinen Soilfoodista.

Viking Malt kertoi vajaa vuosi sitten lopettavansa puhdistamolietteillä lannoitettujen viljojen ostot ja moni muu toimija, kuten Hankkija ja Raisio ovat seuranneet perässä.

Jokinen olisi toivonut alan sisäistä keskustelua ennen päätöstä. Nyt tieto tuli yllätyksenä. Osa viljelijöistä on lopettanut lietteitä sisältävien lannoitteiden vastaanoton, mutta on myös niitä, jotka ovat harmitelleet hyväksi koetun kierrätyslannoitteen kohtelua.

Viljanostajien päätös on pitkälti imagokysymys eikä puhtausimagoa haluta horjuttaa. Viranomaiset sallivat puhdistamolietteen käyttämisen esimerkiksi viljoilla. Juureksia ja nurmea niillä ei saa lannoittaa.

Jos viljapellot menevät pannaan, levityskohteiden määrä kutistuu alle kymmenesosaan entisestä, Jokinen laskee.

Lietteiden sisältämistä haitta-aineista tiedetään vähän, sillä EU edellyttää vain tietoja metalleista ja ravinnepitoisuuksista, mutta ei haitta-aineista, kuten lääkejäämistä tai mikromuoveista.

Mikromuovit ovat niin uusi asia, ettei niille ole edes hyväksyttyä mittaustapaa.

Pääkaupunkiseudun jätehuoltoa hoitavan HSY:n osastonjohtaja Mari Heinonen toivoo, että asiassa edistytään. Ilman standardeja asiassa on vaikea edetä. Nyt jokainen mittaa muoveja omalla tavallaan, eikä tuloksia voida verrata muihin saati luoda kokonaiskuvaa esimerkiksi EU:n tilanteesta.

Lietteiden peltokäyttöä rajoittava päätös ei Jokisen mukaan sanottavasti vaikuta Soilfoodin toimintaan, sillä yhtiön raaka-aineista vain viitisen prosenttia on peräisin puhdistamolietteistä. Lietteistä saatetaan luopua kokonaan.

Monelle muulle toimijalle ja etenkin jäteveden puhdistamoille kieltopäätös tuo päänvaivaa. Lietteiden käyttö on kasvanut nopeasti. Viime vuonna pellolle levitettiin jo 40 prosenttia puhdistamolietteistä (MT 16.11.).

Entistä suurempi osa puhdistamolietteistä päätynee viherrakentamiseen. Viherrakentaminen ei kuitenkaan niele kaikkea puhdistamolietettä, alan toimijat arvioivat. Ravinteiden ja orgaanisen aineksen hyötykäyttöä ja kierrättämistä tarvitaan.

Viherrakentaminen ei ole edes kovin hyvä vaihtoehto puhdistamolietteiden loppusijoitukseen.

Viherrakentamisessa multamäärät ovat usein isoja ja riskit ravinteiden ja myös haitta-aineiden huuhtoutumisesta kasvavat. Haitta-aineiden tiedetään myös vaikuttavan maaperän eliöstöön ja matoihin, toteaa tutkija Lauri Äystö Sykestä.

Ravinteiden erottaminen lietteistä on kuuma asia ympäri maailmaa.

Pääkaupunkiseudun jätehuoltoa hoitava HSY aikoo rakentaa Viikin pääpuhdistamon yhteyteen fosforia erottelevan koelaitoksen ensi vuonna. Siitä on vielä pitkä matka kaupalliseen ratkaisuun.

Soilfood puolestaan miettii typen talteenottoa. Nestemäiselle kierrätystyppilannoitteelle on kysyntää.

Orgaanista ainesta voitaisiin saada talteen pyrolyysilla, jota käytetään muun muassa biohiilen valmistukseen. Samalla päästäisiin eroon monista haitta-aineista sekä muovista.