Näin voi vähentää ostovalkuaisen tarvetta – entsyymisäilöntä nostaa viljan valkuaispitoisuutta

Hannu Koskisen ja Mirva Lanssilan tilan naudat saavat karkearehun lisäksi muurahaishapollaa ja Maxammonilla säilöttyä ohraa ja kauraa, härkäpapua sekä perunankuoria. Maitorotuisten nautojen päiväkasvu on ollut keskimäärin 640 grammaa. Kuva: Markku Pulkkinen

Mirva Lanssila ja Hannu Koskinen ostavat kaiken käyttämänsä viljan muilta tiloilta. Kuva: Markku Pulkkinen

Kuva: SM

Lopella lihakarjatilaa pitävät Hannu Koskinen ja Mirva Lanssila käyttivät Maxammon-säilöntäainetta ensimmäisen kerran viime syksynä. Viljaa on nyt syötetty 280 naudalle puolisen vuotta. Muiden tilojen hyvät kokemukset innostivat kokeiluun.

"Tuotantovaikutuksia ei pysty vielä arvioimaan, mutta vilja on ainakin säilynyt hyvin ja maistuu naudoille. Valkuaispitoisuus nousi uudella säilöntätavalla neljä prosenttiyksikköä sekä ohralla että kauralla. Härkäpaputäydennystä ei välttämättä enää tarvittaisi", Koskinen kuvailee.

Tila ostaa kaiken käyttämänsä viljan muilta tiloilta. Viljakuormat tulevat suoraan pelloilta säilöttäviksi. Viime syksynä Maxammonilla käsiteltiin 200 tonnia viljaa. Käsittely tehdään tilalla apevaunulla, jonne nostetaan kerrallaan 5 000 kiloa viljaa ja jauhemaiset säilöntäaineet. Viljaa sekoitellaan muutama minuutti ja puretaan sen jälkeen laakasiiloon.

"Käsittely on nopeaa ja viljakuormia pystytään ottamaan vastaan ilman ruuhkaa. Päivässä pystymme käsittelemään sata tonnia viljaa. Osan viljasta murskaamme säilönnän yhteydessä ja osan säilömme kokonaisina jyvinä."

Tuotepäällikkö Marko Dahl Hankkijalta kertoo, että viljan optimikosteus Maxammon-käsittelyssä on 16–20 prosenttia. Märemmälle viljalle sitä ei suositella.

Skotlantilaisen Harbro-rehuyrityksen kehittämän Maxammon-entsyymin säilöntävaikutus perustuu kaasuuntumiseen, joten aineen ei tarvitse sekoitettaessa koskettaa kaikkia jyviä. Entsyymin kanssa viljaan sekoitetaan jauhemaista ureaa.

Tonniin viljaa käytetään viisi kiloa Maxammonia ja 15 kiloa rehu-ureaa. Vilja suositellaan käsittelyn yhteydessä murskattavaksi, mutta välttämätöntä se ei ole. Vilja ja säilöntäaineet sekoittuvat Dahlin mukaan riittävän hyvin, kun satsi kipataan kauhasta murskemyllyyn.

Sekoituksen jälkeen vilja pakataan siiloon tai aumaan tiiviiden muovikalvojen sisään 7–14 vuorokaudeksi, jotta kaasu leviää koko viljamassaan. Kaasutuksen jälkeen päällysmuovi avataan, jolloin vilja tuulettuu. Tämän jälkeen siilon ei tarvitse olla enää ilmatiivis, mutta hygieniasyistä muovi kannattaa jättää paikoilleen.

Säilöttävän viljan voi myös pakata tuubiin. Dahl lupaa, että kummallakaan säilöntätavalla ei synny hävikkiä pilaantumisen takia.

"Vilja säilyy Maxammonilla varmemmin kuin pelkällä propionihapolla. Viljapatja ei saa kuitenkaan olla liian paksu, jottei se lämpene. Kun kosteus on 16 prosenttia, voi patjan paksuus olla kolme metriä, 20 prosentin kosteudessa kaksi metriä."

Maxammon- ja happosäilönnän eduiksi Koskisen ja Lanssilan tilalla on nähty varastoinnin taloudellisuus. Kalliita siiloja ei tarvita. Maxammon-säilönnän hinta rehu-urea mukaan lukien on noin 27 euroa viljatonnilta. Koskisen mielestä juuri hinta mietityttää, eikä ainetta siksi käytetty kaikkien viljojen säilöntään.

Entsyymikäsittelyn etu eläimille on parempi pötsiterveys. Maxammon nostaa viljan pH:n 8,5–9:ään, kun se käsittelemättömällä, kuivalla viljalla on 5,5–6. Eläinten pötsi on emäksisempi, jolloin pötsiasidoosiksen vaara pienenee ja ruokahalu on parempi. Viljan osuutta ruokinnassa voidaankin lisätä, mikä parantaa kasvutuloksia.

Lanssila ja Koskinen ovat havainneet, että nautojen lanta on nyt kiinteämpää, mikä kertoo ruoansulatuksen paranemisesta. Maxammon-viljaa annetaan tilan eläimille kolmesta kuukaudesta eteenpäin.

Luonnonvarakeskuksen Ruukin koeasemalla viime vuonna toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että sonnit söivät Maxammon-viljaa yhden kuiva-ainekilon enemmän päivässä kuin kuivattua ohraa. Kasvutulos päivää kohti oli 100 grammaa kuivattua ohraa parempi, ja myös jonkin verran parempi kuin muurahaishapolla ja propionihapolla säilötyillä viljoilla. Ruukin kokeessakin entsyymisäilöntä nosti ohran valkuaispitoisuutta neljällä prosenttiyksiköllä.

Hankkija on havainnut maitotiloilla toteuttamissaan kokeissa, että viljan valkuaispitoisuuden noustessa myös maidon valkuaispitoisuus on noussut.