Härkäpavun viljely parantaisi Suomen vaihtotasetta
Suomen vaihtotase on pari miljardia alijäämäinen.
Yksi keino vaihtotaseen parantamiseksi on kotimaisen härkäpavun käyttö eläinten rehuna ja elintarviketuotannossa tuontisoijan sijaan, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra esittää.
Soijaa tuodaan Suomeen noin 156 000 tonnia vuodessa. Tästä valtaosa, 95 prosenttia, käytetään rehuksi tuotantoeläimille. Mikäli tuontisoija korvattaisiin kokonaan Suomessa viljellyllä härkäpavulla, kasvaisi vaihtotase 50 miljoonalla eurolla vuosittain, Sitra ynnää.
"Vaihtotaseen kestävän tason saavuttamisessa on tärkeää, että myös ne toimet, jotka samalla parantavat ympäristön tilaa, saataisiin täysimääräisinä käyttöön", sanoo Sitrassa Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa johtava Mari Pantsar.
Geenimuuntelemattoman soijan kysynnän kasvun myötä sen hinta on noussut ja siten tehnyt kotimaisen vaihtoehdon entistä houkuttelevammaksi. Jos suomalaiset rehuntuottajat vaihtaisivat soijan härkäpapuun, raaka-aineiden hankintakustannukset alenisivat noin 16 miljoonalla eurolla. Arvio perustuu Sitran konsulttiyhtiö Gaialla teettämään, vielä julkistamattomaan selvitykseen.
Härkäpapuala on Luonnonvarakeskuksen mukaan tänä vuonna suurin satavuotisen tilastointihistorian aikana, yhteensä 13 400 hehtaaria.
Sitran mukaan soijan tuonnin korvaisi 52 000 hehtaarin viljelyala.
Riippuen siitä, miltä kasvilta pinta-alaa siirtyisi härkäpavun viljelyyn, typpilannoituksen tarve vähenisi Suomessa Sitran mukaan 2 000–5 000 tonnia vuosittain. Sitran mukaan hyöty olisi 25 euroa hehtaarille.
Härkäpavusta on kehitteillä lupaavia elintarviketuotteita. Pavun fermentointia elintarvikekelpoiseksi proteiiniksi on tutkittu ja siitä on onnistuneesti jalostettu fermentoitua kauraa vastaavia tuotteita, kuten jugurttityyppisiä valmisteita.
Elintarviketeollisuus kaipaa kestävään maatalouteen perustuvia vientituotteita. Elintarvikkeiden kauppataseen vaje lähentelee jo kolmea miljardia euroa.
Tuure Kiviranta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
