Puintien venyminen ja märkyys heikensivät itävyyksiä
Siemenviljan itävyyksissä on vaihtelua pitkäksi venyneen kasvukauden jälkeen. Sertifioitua siementä löytyy.
Jouko Laukkanen pakkasi maanantaina siemenviljaa Joensuussa. Kuva: Lari Lievonen"Ohrat on ollut varmimpia. Kaurat on ollut viljoista heikoin, niissä on ollut itävyyttä alentavia homeita", kertoo Jouko Laukkanen Pyhäselän pakkaamolta Joensuusta. Pakkaamo kuuluu Tilasiemen -ketjuun.
Myös Peltosiemenen iittiläinen pakkaaja Petri Lintukangas kertoo, että aikaisista ohrista löytyy hyviä itävyyksiä, mutta myöhäiset kaurat ja vehnät ovat haaste.
"Sertifioidulle siemenelle 85 prosenttia on itävyysraja ja sen ylittävää siementä kyllä löytyy hyvin. Lähes 100-prosenttisesti itävää ei välttämättä helposti löydy. Pitkä kasvukausi ja homeet alentavat itävyyttä."
Korjuuajankohta ratkaisee paljon, märkänä puiduissa itävyys laskee. Lisäksi kasvukauden olosuhteet vaihtelivat paljon eripuolilla maata.
Laukkanen kertoo, että puinnit alkoivat nurmisiemenillä elokuussa ja viljojen korjuu venyi pitkälle lokakuulle.
Eviran talven ensimmäisen itävyystilaston perusteella markkinoitavaksi tarkoitettujen peitattujen ohra- ja kauraerien itävyys vaikuttaa tavanomaiselta. Peittaamattomilla erillä itävyys on hiukan heikompi.
Viljelijöiden lähettämien näytteiden ja pakkaamoiden raakaerien itävyydessä on paljon vaihtelua. Varsinkin kauralla ja kevätvehnällä on ollut heikosti itäviä eriä.
Sertifiointia varten tarkastettujen nurminata- ja timoteierien itävyys on keskitasoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
