Jenkit myllersivät lannoitemarkkinan ovelalla peliliikkeellä – kärsijänä suomalainenkin viljelijä
Myös EU:n omat toimet ovat johtamassa hintojen nousuun.
Lannoitepuolella on nyt myyjän markkinat kysynnän ollessa vahvaa ympäri maailman. Tämä näkyy hinnoissa. Arkistokuva. Kuva: Rami MarjamäkiYhdysvaltojen presidentti allekirjoitti 14. marraskuuta asetuksen, joka vapauttaa lähes kaikki merkittävät lannoitteet sekä laajan joukon muita maataloustuotteita vastavuoroisista tulleista, jotka otettiin käyttöön aiemmin keväällä presidentin määräyksellä, kertoo Valkoinen talo.
Vapautus astui voimaan välittömästi ja koskee muun muassa ureaa, ammoniumsulfaattia, ammoniumnitraattia, kalsiumammoniumnitraattia sekä fosfaattilannoitteita ja kaliumtuotteita. Ammoniakki jäi tarkoituksella tullien alaiseksi kotimaisen tuotannon suojaamiseksi.
237 vapautetun tuotteen joukkoon kuuluvat lannoitteiden lisäksi esimerkiksi kahvi ja naudanliha. Jo perityt tullit palautetaan hakemuksesta.
Uudistus hillitsee Yhdysvaltojen ruoka-inflaatiota ja tukee amerikkalaisten viljelijöiden pärjäämistä maailmanmarkkinoilla. Se laskee lannoitteiden hintoja liittovaltion sisällä ja elvyttää tuontimarkkinaa pitäen silmällä seuraavia vaaleja.
Rakenteellisen muutoksen myötä USA on houkutteleva kohde globaalissa lannoitekaupassa ja kansainväliset valmistajat voivat ohjata suuremman osan tuotannostaan Yhdysvaltoihin. Tämä muuttaa kauppavirtoja Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta Pohjois-Amerikkaan.
”Suomen kohdalla kustannusvaikutus on varma, sillä suurin osa typpilannoitteista valmistetaan tuontiammoniakilla.”
Siinä missä USA pyrkii alentamaan lannoitteiden hintoja avaamalla kilpailua ja suurentamalla tarjontaa, on Euroopalla erilainen linja. Eurooppa on vahvistamassa sääntelyään muun muassa valmistelemalla lannoitteiden tuontia tehokkaasti vaikeuttavan CBAM-mekanismin käyttöönottoa.
CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) on järjestelmä, joka velvoittaa EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden maahantuojat maksamaan vastaavan hiilikustannuksen kuin mitä EU:n yritykset maksavat EU:n päästökaupassa. Tämän tarkoitus on ehkäistä tuotannon siirtymistä maihin, joissa ilmastovaatimukset ovat löyhemmät.
Järjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuodenvaihteessa.
Lannoitemarkkina on eräs herkimmistä alueista, joihin CBAM:lla on vaikutuksia. Järjestelmä voi nostaa kustannuksia, heikentää kilpailua ja vähentää tarjontaa. Se vaatii päästölaskelmia, raportointia, auditointeja ja sertifikaattien ostamista lisäten tätä kautta hallinnollisia kuluja.
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman arvioi tuontilannoitteisiin kohdistuvan kustannusvaikutuksen olevan melko suuri.
”Kustannuslisä riippuu täysin tuotteen valmistusmaasta. Se voi olla haarukassa 40–120 euroa tonnilta, jopa korkeampi riippuen hiilisertifikaatin suuruudesta. Suomen kohdalla kustannusvaikutus on varma, sillä suurin osa typpilannoitteista valmistetaan tuontiammoniakilla.”
Schulman toteaa, että mekanismin käyttöönottoon olisi saatava ainakin 2–4 vuoden siirtymäkausi. Hän muistuttaa Euroopan olevan typpilannoitteiden suhteen vahvasti tuonnin varassa ja ajautuneen hankalaan altavastaajan asemaan USA:n tekemän päätöksen sekä EU:n Venäjälle ja Valkovenäjälle asettamien suojatullien vuoksi. Aiemmin asetetut suojatullit USA:ssa ja Trinidad-Tobagon alueilla valmistetulle UAN-lannoitteille pahentavat osaltaan tilannetta.
”Suuret, kansainväliset lannoitevalmistajat hyödyntävät nyt tilannetta viljelijöiden kustannuksella. Komissiota on pyydetty valmistelemaan lannoitestrategia, mutta tähän mennessä mitään ei ole tapahtunut. Nyt olisi viimeinen hetki sellainen laatia.”
CBAM-keskustelua käydään komission asettamassa Fertilizer Market Observatoryn kokouksessa tänään maanantaina. Schulman on toinen kokoonpanon kahdesta viljelijäjäsenestä.
Valkoinen talo: Modifying the Scope of the Reciprocal Tariff with Respect to Certain Agricultural Products
Trump Exempts Agricultural Products from IEEPA Reciprocal Tariffs Modifying the Scope of the Reciprocal Tariff with Respect to Certain
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
