Pelto voi sitoa jopa tuhat kiloa hiiltä vuodessa — katso, miten se tehdään

Orgaanisen aineksen ja samalla hiilen määrä on vähentynyt viljelyksillä. Luken tutkijan mukaan kehityssuunta voidaan kääntää ja pellosta saada hiilinielu. Kuva: Kimmo Haimi

Viljelymenetelmä vaikuttaa merkittävästi siihen, onko pelto hiilipäästö vai -nielu. Kun peltoa ei muokata, oljet jätetään maahan ja käytetään viljelykiertoa ja kerääjäkasveja, hehtaarin pelto voi sitoa lähes tuhat kiloa hiiltä vuodessa, arvioi tutkija Elena Valkama Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Karjanlanta ja muut orgaanista ainesta maahan tuovat materiaalit lisäisivät myös hiiltä, mutta ne eivät olleet mukana analyysissa.

Toisessa ääripäässä on kyntö, joka vähentää maaperän hiilivarastoa samaiset tuhat kiloa vuodessa, Valkama kertoi toissa perjantaina Loimaalla pidetyssä suorakylvöseminaarissa.

Pelkkä muokkaamattomuus ei Valkaman mukaan riitä. Suurimmat hyödyt saadaan, kun käytetään viljelykiertoa ja aluskasveja ja oljet jätetään pellolle.

Lopputulos lähestyy kyntöä, kun muokkausta kevennetään, mutta ei tehdä muuta, ja oljet kerätään pois, Valkama sanoo.

Valkaman laskelmat perustuvat Luken 17 vuoden pitkäaikaiskokeisiin Jokioisten hiesusavilla, joista hän on rakentanut mallinnuksia.

Vastaavia kokeita on tehty myös Kazakstanissa ja Italiassa.

Kazakstanissa hiilen sidontatulokset olivat hyvin samanlaisia kuin Suomessa, kun Italiassa hiilinielu jäi vaatimattomaksi. Syynä saattoi olla se, että Italiassa viljelykasvi oli maissi.

Valkaman mukaan hiilen kertyminen maaperään on hidas prosessi, jonka toteaminen vaatii pitkää, jopa kymmenen vuoden seurantaa.

Maatalous ei kuulu päästökaupan piiriin, mutta jos kuuluisi, muokkausta keventämällä ja muun muassa aluskasveilla ja viljelykierrolla maaperään pystytään sitomaan hiiltä hehtaarille yli 150 euron edestä vuodessa. Ilman kerääjäkasveja jäädään sadan euron tuntumaan.

Peltojen päästökauppaan on yritetty löytää malleja. Kanadassa oltiin pitkällä, mutta lopputuloksesta tuli niin sekava, että viljelijät eivät enää olleet kiinnostuneita. Australia rakensi oman mallinsa, josta kerrottiin maaliskuussa.

Idea on, että viljelijälle korvataan hiilen sitomisesta ja korvaussumma perustuu päästökauppaan. Sidottua hiiltä on vaikea mitata, mutta apuna voidaan käyttää Valkaman työstämän kaltaista mallinnusta.