Rypsin, rapsin ja syysvehnän viljelyalat kasvoivat prosentuaalisesti eniten vuonna 2025
Vuonna 2025 viljelijät siirsivät selvästi painopistettään perinteisestä kaurasta kohti syyskylvöistä vehnää ja ruista.
Rapsiala kasvoi peräti 52 prosenttia viime vuonna. Kuva: Sanne KatainenViljelyn rakenne monipuolistui vuonna 2025, vaikka kokonaisviljelyala supistui 0,4 prosenttia. Asiasta kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Viljakasvien ala pieneni, ja niiden sisäinen painotus siirtyi kaurasta kohti syyskylvöistä vehnää ja ruista. Syysvehnän viljelyala kasvoi 30 prosenttia 73 000 hehtaariin. Kevätvehnän viljelyala pieneni viisi prosenttia 161 800 hehtaariin.
Rukiin viljelyala kasvoi 22 prosenttia 20 900 hehtaariin.
Öljy- ja erikoiskasvien viljely lisääntyi huomattavasti. Rypsiä viljeltiin 33 prosenttia isommalla alalla, ollen 45 200 hehtaaria. Rapsiala oli 11 100 hehtaaria ja kasvua oli 52 prosenttia.
Nurmien viljelyala säilyi lähes ennallaan, mutta kesantoalan rakenne muuttui: tavallisten kesantojen (viher-, sänki- ja avokesanto) ala väheni, kun taas luonnonhoitopeltojen ja viherlannoitusnurmen alat kasvoivat.
Muutokset edellisvuoteen (%):
Syysvehnä 73 000 ha (+30 %)
Kevätvehnä 161 800 ha (−5 %)
Ruis 20 900 ha (+22 %)
Ohra 367 300 ha (−1 %)
Kaura 317 900 ha (−8 %)
Seosvilja 41 000 ha (−8 %)
Ruisvehnä 10 300 ha (+11 %)
Peruna 18 900 ha (+4 %)
Ruokaherne 5 600 ha (−8 %)
Rehuherne 38 600 ha (+9 %)
Härkäpapu 6 300 ha (+2 %)
Rypsi 45 200 ha (+33%)
Rapsi 11 100 (+52%)
Kumina 20 800 ha (+4 %)
Rehunurmet 787 300 ha (−0,5 %)
Kesannot 50 400 ha (−15 %)
Luonnonhoitopellot 162 200 ha (+4 %)
Viherlannoitusnurmet 31 600 ha (+3 %)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
