Vehnän laatu on loistava, mutta kuivuus jätti kauran kevyeksi

Kuva: Jukka Pasonen

Paljon valkuaista ja hyvät sakoluvut, hyvin vähän homemyrkkyjä, mutta kaura jäi kevyeksi. Siinä kiteytettynä Eviran viljalaboratorion tämänhetkinen laatuarvio.

Varsinkin kevätvehnä on laadukasta – jaostopäällikkö Elina Sieviläinen Evirasta ei muista toista yhtä hyvää vuotta.

Hän tosin muistuttaa, että laadun lisäksi olisi tarvittu määrääkin. Kun kevätvehnänäytteiden lähettäjien viime vuonna ilmoittama mediaanisato oli 4 500 kiloa hehtaarilta, nyt se oli vain 3 000 kiloa. Kolmannes jäi siis uupumaan.

Tähän mennessä viljanäytteitä on analysoitu noin 500 eli puolet lopullisesta määrästä, Sieviläinen kertoo. Hän arvioi, etteivät tulokset enää ratkaisevasti muutu – elleivät sitten kauran myöhäiset puinnit tuo mukanaan homemyrkkyongelmaa.

Kevätvehnä on laadultaan harvinaisen hyvää. Keskimääräinen valkuaispitoisuus on huimat 15,4 prosenttia. Edellisen kerran yli 15 prosentin päästiin vuonna 1992.

Sakoluvut ja kostean sitkon määrät ovat myös hyviä.

Evirassa lasketaan vuosittain, kuinka suuri osa kevätvehnäsadosta täyttää kolmen kriteerin yhdistelmän: valkuaispitoisuus vähintään 12,5 prosenttia, hehtolitranpaino vähintään 78 kiloa ja sakoluku vähintään 180.

Tähän mennessä tutkituista näytteistä kriteerit täyttää 80 prosenttia, Sieviläinen kertoo. Hän ei edes muista, koska osuus olisi ollut näin suuri.

"7–8 vuotta sitten päästiin 70 prosenttiin."

Tämän vuoden lukema tosin varmaankin vielä muuttuu, kun tuloksia tulee lisää, Sieviläinen arvioi.

Ne näytteet, jotka eivät kriteereitä täytä, narahtivat tänä vuonna liian alhaiseen hehtolitranpainoon.

Hyvän laadun kääntöpuolena on kevätvehnän alhainen hehtaarisato.

Homemyrkyistä ei tänä vuonna näytä olevan ongelmaa.

Kauralla kaksi edellistä vuotta olivat pahoja. Elintarvikekauralle EU -lainsäädännössä asetetun raja-arvon, 1 750 mikrogrammaa viljakilossa, ylittäviä don-toksiinipitoisuuksia löytyi viime vuonna lähes 30 prosentista näytteitä. Tällä hetkellä osuus on vain neljä prosenttia.

Yksikään kauranäyte ei ole ylittänyt rehuviljalle asetettua 8 000 mikrogramman suositusrajaa kilossa.

Ruisnäytteitä on tullut analysoitavaksi vähän, Sieviläinen kertoo.

Sakoluvut ovat korkeita, keskimäärin 231. Hehtolitranpaino on keskimäärin 75,8 kiloa eli hiukan matalampi kuin viime vuosina.

Kaura kärsi kesän kuivuudesta eniten. Tähän mennessä tutkittujen näytteiden hehtolitranpainon keskiarvo on 52,2 kiloa, neljä kiloa alhaisempi kuin viiden vuoden keskiarvo.

Kaurassa on myös tavallista enemmän pieniä jyviä. Keveys ja pienet jyvät heikentävät sadon myllylaatua.

Kaurallakin valkuaispitoisuus on korkea, keskimäärin 13,9 prosenttia.

Kauranäytteitä lähettäneiden satoarvion mediaani on vain 3 000 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 4 000 kiloa.

Ohraan kuivuus ei purrut yhtä pahasti kuin kauraan. Keskimääräinen hehtopaino on tällä hetkellä 64,4 kiloa eli hyvin samaa tasoa kuin viime vuosina, Sieviläinen kertoo.

Valkuaispitoisuus on hiukan tavallista korkeampi, mutta tärkkelyspitoisuus alempi. Tällä hetkellä tärkkelyksen keskiarvo 60,4 prosenttia, kun viiden edellisen vuoden keskiarvo on 61,5.

Mallasohranäytteitä Eviraan ei vielä ole paljonkaan tullut. Näytteiden keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,1 prosenttia, 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuosina.